Kymmenen vuotta niiden käynnistämisen jälkeen YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyy merkittäviä haasteita, sillä vain 35 prosenttia tavoitteista on saavutettu. Maailmanlaajuisesta myllerryksestä huolimatta kestävän kehityksen tavoitteet ovat edelleen elintärkeitä yrityksille. Kun EU:n CSRD:n kaltaiset säädökset kehittyvät, yritykset ovat siirtymässä poliittisten muutosten ja ”viherryttämisen” ohi ja sisällyttävät nämä tavoitteet joustaviin toimitusketjuihin.

Niille, joille ne eivät ole tuttuja, kerrottakoon, että kaikki YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 2015 Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet, joiden tavoitteena on köyhyyden poistaminen, terveyden ja koulutuksen parantaminen, talouskasvun vauhdittaminen ja ympäristön suojelu, johon kaikki tämä perustuu. Tavoitteita on 17 ja tavoitteita 169. Suurin osa niistä on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä (muutama tavoite on asetettu jo aiemmin), ja hallitukset, alueviranomaiset, yritykset ja yksityishenkilöt ovat kaikki mukana. Lisätietoja kustakin tavoitteesta on osoitteessa https://sdgs.un.org/goals.

Kymmenen vuotta myöhemmin on hyvä hetki tarkastella niiden edistymistä ja niiden merkitystä pienyrityksille myllerryksessä olevassa maailmassa.

Edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa ei ole vastannut niitä toiveita ja odotuksia, joilla ne käynnistettiin. Vain 35 prosenttia tavoitteista on joko saavuttanut tavoitteensa tai edistynyt kohtalaisesti, ja loput ovat tuskin pysyneet perässä tai jääneet jälkeen lähtötasosta. Suurta osaa tavoitteiden saavuttamisesta on vaikeuttanut maailmanlaajuinen myllerrys, jota ironista kyllä monien tavoitteiden tarkoituksena on ehkäistä tai lieventää. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten luonnonkatastrofit, eriarvoisuus, kuten vaurauden epätasainen jakautuminen, maan huonontuminen ja aavikoituminen, ruoan puute ja oikeudenmukaisuuden puute, johtavat yleensä joukkomuuttoon, levottomuuksiin ja konflikteihin.

Luotto: Kuva kuuluu IFGICT:lle. Lisätietoja IFGICT:stä.

Tähän mennessä on saavutettu joitakin erittäin hyviä tuloksia, kuten hiv-tartuntojen ja malariatapausten väheneminen, lasten ja nuorten koulutustilanteen paraneminen, sähkön (vuodesta 2023 lähtien 92 prosentilla maailman väestöstä) ja internetin parempi saatavuus. Biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä on saavutettu monia onnistumisia, mutta biologisen monimuotoisuuden häviäminen lisääntyy edelleen maailmanlaajuisesti. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteissa on taantunut muun muassa vesihuollon ja sanitaation, työntekijöiden oikeuksien ja turvallisen työympäristön, syrjinnän poistamisen ja jätteiden vähentämisen aloilla.

SDG:t ovat kuitenkin nykyään ajankohtaisempia kuin koskaan.

Kun yritykset ovat mukana

Päämäärät ja tavoitteet ovat laaja-alaisia, ja jotkin niistä soveltuvat paremmin hallituksen tai alueviranomaisten toimiin ja toiset taas yrityksille ja yksityishenkilöille. Viisi tärkeintä tavoitetta, joiden parissa työskennellään maailmanlaajuisesti aktiivisesti, ovat elämä veden alla, kumppanuudet tavoitteiden saavuttamiseksi, ilmastotoimet, ihmisarvoinen työ ja talouskasvu sekä laadukas koulutus. Kun tarkastellaan erityisesti yritysmaailmaa ja kestävän kehityksen raportointia, useimmin mainitaan ilmastotoimet ja elämä maan alla, ja päästöjä ja ilmastotavoitteita koskevat toimet ja raportointi ovat yleisimpiä, mutta myös hallintotapa, ihmisoikeudet, terveys ja turvallisuus sekä monimuotoisuus. Pienemmissä yrityksissä toteutettavia toimia ohjaavat usein toimitusketjun hallinnan kriteerit, jotka tulevat arvoketjusta alaspäin, sekä yritysten omat kestävän kehityksen politiikat.

Viimeaikaisten poliittisten muutosten jälkeen voi vaikuttaa siltä, että maailmanlaajuiset yritykset ovat vähentäneet kestävyyssitoumuksiaan, mutta CDP:n (aiemmin Carbon Disclosure Project, mutta se on laajentanut tehtäväkenttäänsä) vuoden 2025 julkistamissyklin havaintojen mukaan kyse ei ole niinkään sitoumusten ja täytäntöönpanon vähentämisestä vaan yksinkertaisesti siitä, että niistä vaietaan – he käyttävät termiä ”greenhushing”. Muutamat korkean profiilin yritykset ovat muuttaneet toimintatapojaan, mutta suurin osa jatkaa hiljaisesti, ja yritykset ovat ottaneet käyttöön tieteellisesti perusteltuja ilmastonmuutostavoitteita ja hyväksyneet ne, ja nollapäästötavoitteet ovat lisääntyneet. Poliittiset heilurit heilahtelevat villisti ja lyhyemmällä aikavälillä, mutta liiketoiminnan tarpeet, ympäristön realiteetit ja kuluttajien odotukset ovat johdonmukaisempia.

EU:ssa yksinkertaistamista varten hyväksytyt kokonaisehdotukset sisältävät myös yritysten kestävän kehityksen raportointia koskevan direktiivin mukaisen raportoinnin. Tämä vähentää muiden muutosten ohella yritysten toimitusketjuihin kuuluvien pienempien yritysten tietovaatimuksia. Painopiste on kuitenkin edelleen vahvasti ”kaksinkertaisessa olennaisuudessa” – direktiivin soveltamisalaan kuuluvien hyvin suurten yritysten on raportoitava sekä siitä, miten ne vaikuttavat ihmisiin ja ympäristöön, että siitä, miten kestävyyskysymykset vaikuttavat niiden liiketoimintaan. Tämä vie meidät takaisin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja niiden jatkuvaan merkitykseen yrityksille, myös pienemmille yrityksille.