Digitaalipainoteollisuus on ratkaisevan haasteen edessä: korkean painolaadun ja kestävyyden välisen tasapainon löytäminen. Direct-to-Film (DTF) -painotekniikka vaatteiden painatuksessa on viime vuosina kasvanut huomattavasti suosiossa. Mutta kuinka kestävä tämä menetelmä oikeastaan on?

Merchandise-tuotteiden, työvaatteiden ja paitojen pienerien painatuksessa digitaalipainatuksessa näyttää tällä hetkellä olevan merkityksellinen vain yksi tekniikka: DTF. Mutta onko se myös kestävää? Tässä artikkelissa tarkastellaan kysymystä eri näkökulmista.

”DTF tarjoaa epäilemättä monia etuja”, toteaa esimerkiksi Andree Bölkow, easy inks GmbH:n toimitusjohtaja. Hänen yrityksensä oli yksi ensimmäisistä Euroopassa, joka valmisti paikallisesti vesipohjaisia DTF-musteita ja tarjosi niihin sopivia DTF-kalvoja ja siirtoliimoja. ”Ensinnäkin DTF:n yhteydessä voidaan usein jatkaa olemassa olevien tulostimien käyttöä”, Bölkow selittää. ”Uutta laitteistoa ei siis tarvita, mikä säästää resursseja. Koska DTF toimii lisäksi hyvin kaikilla markkinoilla olevilla kuitumateriaaleilla, useimmat vaatteiden painopalvelujen tarjoajat tarvitsevat enää vain yhden järjestelmän.”

”On kuitenkin syytä muistaa, että monet digitaalipainojärjestelmät on suunniteltu vain melko lyhyeksi käyttöajaksi verrattuna esimerkiksi silkkipaino- ja offsetpainokoneisiin, joten tämä asia suhteutuu jälleen hieman”, hän huomauttaa. ”Toisaalta ne kuluttavat tulostettua tuotetta kohden huomattavasti vähemmän energiaa kuin täyteen kapasiteettiin käyttämätön, erittäin tuottava analoginen painokone.”

DTF sopii myös urheiluvaatteisiin, mutta erityisesti luonnonkuituihin. Kuva: Sonja Angerer / KI

Kemikaalien ja veden käyttö DTF:ssä

Digitaalisena painotekniikkana DTF tarjoaa veden ja kemikaalien käytön suhteen samanlaisia etuja kuin digitaalinen sublimaatiotransferpainatus ja DTG (Direct-to-Garment). Painomalleja ei nimittäin tarvita. Tämä ei ainoastaan vähennä materiaalikulutusta, vaan myös säästää riskialttiita kemikaaleja ja liuottimia, joita joudutaan käyttämään esimerkiksi silkkipainon päällystämisessä ja irrottamisessa. Näin työntekijät altistuvat vähemmän terveysriskeille.

Lisäetuna on, että digitaalipainatuksen avulla pienerien ja yksilöllisten vaatteiden valmistus on vaivatonta. Optimoidussa tuotannossa syntyy lisäksi tuskin lainkaan jätettä koepainatusten tai virhepainatusten vuoksi. Lisäksi ei tarvitse kerätä suuria tekstiilivarastoja, joille ei välttämättä löydy ostajia.

Yhä useammat yritykset nimittäin valmistavat vaatteita ”on demand” -periaatteella, eli vasta kun asiakas on tehnyt tilauksen. Jo pelkästään aikasyistä tämä tapahtuu useimmiten lähellä tuotantopaikkaa, eli Etelä- ja Itä-Euroopassa Kaukoidän sijaan. Tämä vähentää kuljetuksista aiheutuvia CO2-päästöjä. Lisäksi luodaan arvokkaita työpaikkoja teollisuudessa ja jalostusteollisuudessa, mikä vahvistaa paikallisyhteisöjä: myös tämä on osa kestävää kehitystä.

Verrattuna ”aitoon” tekstiilien rullapainatukseen – olipa se sitten digitaalista tai analogista – DTF-tekniikka, mutta myös DTG ja sublimaatiopainatus, kuluttavat huomattavasti vähemmän vettä. Vaatteista ei nimittäin poisteta mahdollisesti ylimääräistä mustetta valmistajan luona. Sen hoitaa loppuasiakas, kun hän pesee uuden paitansa muun likapyykin mukana.

”Vesipohjaisena musteena DTF-muste ei myöskään sisällä helposti haihtuvia liuottimia, jotka voivat olla terveydelle haitallisia”, Bölkow selittää. ”DTF-musteessa käytetään kuitenkin myös monia kemikaaleja, kuten aineita, joiden tarkoituksena on estää saostumista, biosidejä ja tietysti väriaineita. DTF-musteen, kuten minkä tahansa digitaalipainomusteen, tulisi käyttää harkiten ja hävittää vastuullisesti.”

Toisin kuin DTG- ja subli-tulostus, joita voidaan tyypillisesti käyttää vain synteettisillä kuiduilla, DTF-tulostus toimii erittäin hyvin myös puuvillaisissa ja muista luonnonkuiduista valmistetuissa vaatteissa. DTG-tulostuksen tapaan ei tarvita edes pohjamaalia. Lisäksi DTF-tekniikan avulla voidaan koristella myös luonnonkuituisia vaatteita, mikä ei aiheuta ylimääräistä mikromuovipäästöä ympäristöön.

DTF-tekniikan ansiosta T-paitoja voidaan valmistaa paikan päällä ja tilauksesta, mikä on kestävämpää kuin perinteinen valmistus. Kuva: Sonja Angerer / KI

DTF ja roskat

Siirtomenetelmänä DTF tuottaa, samoin kuin subli-tulostus, huomattavan määrän jätettä. DTF-kalvot ovat kuitenkin useimmiten PET-muovia, jota voidaan kierrättää hyvin. Edellytyksenä on kuitenkin, että jätteet lajitellaan jätteiden käsittelijän luona. ”Tuotanto- ja teollisuusjätteiden hävittämistä koskevat määräykset vaihtelevat suuresti eri puolilla maata”, Bölkow toteaa pahoittelevasti. ”Tämän vuoksi ei voida sulkea pois sitä, että jopa huolellisesti kerätty DTF-kalvo päätyy lopulta jätteenpolttolaitokseen. Se ei tietenkään ole kovin kestävää. Siksi DTF:ää ei valitettavasti voida kutsua kestävän kehityksen unelmakumppaniksi.”

DTF-tekniikassa käytetään yleensä pulloihin perustuvia täyttöjärjestelmiä, minkä ansiosta muovijätettä syntyy vähemmän kuin laajakuvaformaatin tulostuksessa yleisesti käytetyissä patruunoissa, ja myös mustepiireistä aiheutuva elektroniikkajäte on vähäisempää. Viime aikoina jotkut valmistajat ovat kuitenkin alkaneet tarjota myös DTF-tulostimia, joissa käytetään patruunoita.

Unelmien kumppani vai painajainen DTF?

Digitaalisena painomenetelmänä DTF voi merkittävästi auttaa vähentämään muotiteollisuuden kielteisiä ympäristövaikutuksia. Euroopan parlamentin mukaan jokainen EU-kansalainen aiheuttaa vaatekulutuksensa vuoksi vuosittain 270 kilogramman CO2-päästöt. Tekstiiliteollisuus kuuluu siten maailmanlaajuisesti aloihin, joilla on suurin ekologinen jalanjälki.

DTF on menetelmä, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti vaatteiden painatuksessa ja joka mahdollistaa pienien, asiakkaan toiveiden mukaan paikan päällä tuotettujen sarjojen valmistuksen. Siksi DTF tarjoaa monia etuja, kun tavoitteena on ympäristöystävällisempi tuotanto.

Myöskään DTF-tekniikan mahdollista myönteistä vaikutusta paikallisiin yhteisöihin ei pidä aliarvioida. Menetelmän avulla paikalliset taiteilijat ja yritykset voivat valmistaa vähällä vaivalla räätälöityjä tuotteita, joissa on uusia tai perinteisiä kuvioita.

DTF-tulostuksessa (myös) syntyvän jätteen hävittäminen on kuitenkin edelleen ongelma. Tässä asiassa käyttäjällä on myös merkitystä. Käyttäjä voi nimittäin prosessien optimoinnin, kalvomateriaalin tehokkaan käytön ja tuotantojätteiden lajittelun avulla merkittävästi auttaa minimoimaan DTF-tekniikan aiheuttamia kielteisiä ympäristövaikutuksia.

Voidaan siis sanoa, että DTF ei ole tällä hetkellä kestävyyden kannalta sen enempää unelmakumppani kuin painajaiskään. On kaikkien – laitteistokehittäjien, kulutustarvikkeiden valmistajien ja käyttäjien – tehtävä huolehtia siitä, että DTF:n aiheuttamat kielteiset ympäristövaikutukset vähenevät entisestään.