FESPA säilyttää kestävän tapahtumahallinnan ISO-sertifioinnin jo kolmantena peräkkäisenä vuonna ja valmistautuu samalla lippulaivatapahtumaansa Barcelonassa toukokuussa. FESPAn yhdistysten ja teknisen johtajan Graeme Richardson-Locke korostaa todisteiden merkitystä kestävyysväitteitä esitettäessä…
Vaikka kestävyydestä on tullut yksi painoteollisuuden eniten keskustelua herättävistä aiheista, se ymmärretään toisinaan väärin. Liian usein sitä käytetään markkinointitarkoituksessa tai se pelkistetään otsikoihin, joita on vaikea perustella. FESPAssa keskitymme kuitenkin siihen, että keskustelua siirretään pyrkimyksistä todisteiden suuntaan ja että näytämme esimerkkiä.
Makrotasolla suunta on selvä. Eurooppalainen Green Deal -aloite on asettanut hiilineutraaliutta koskevan yleistavoitteen, joka nyt muutetaan konkreettisiksi vaatimuksiksi sääntelyn avulla. Yritysten kestävän kehityksen raportointia koskevien direktiivien kaltaisissa aloitteissa aletaan määritellä, miten yritysten on mitattava, hallittava ja tiedotettava ympäristövaikutuksistaan.

Tämä on tärkeä siirtymävaihe, sillä olemme siirtymässä niin sanottuun vastuuvelvollisuuden aikakauteen, sillä enää ei riitä tai ole hyväksyttävää esittää laajoja kestävyysväitteitä. Yritysten on nyt pystyttävä todistamaan ne. Yksinkertaisesti sanottuna: jos sitä ei voi todistaa, sitä ei pidä väittää.
Mittaaminen on avainasemassa
Yritykset eivät voi saavuttaa kestävää toimintaa yhdessä yössä. Sen sijaan ne voivat kehittää perusteellisia ja parempia hallintokäytäntöjä ajan myötä. Lähtökohta on siis helpommin saavutettavissa kuin miltä se saattaa ensin vaikuttaa.
Energiankulutuksen ymmärtäminen, toiminnallisten ongelmakohtien tunnistaminen ja merkityksellisten suorituskykyindikaattoreiden asettaminen ovat ensimmäisiä käytännön askeleita, jotka yritykset voivat ja jotka niiden tulisi ottaa siirtyessään kohti kestävämpiä käytäntöjä. Tämän jälkeen voidaan tehdä asteittaisia parannuksia, ja mikä tärkeintä, ne voidaan kirjata. Ajan mittaan tämä luo todistusaineistoa, joka osoittaa todellista edistystä.
Vältä viherpesua
Tämä lähestymistapa auttaa myös vastaamaan yhteen alan sitkeimmistä haasteista: viherpesuun. Tahalliset tai tahattomat harhaanjohtavat väitteet heikentävät luottamusta ja aiheuttavat hämmennystä asiakkaille. Esimerkiksi termejä kuten ”ekologinen jälki” tai ”kompostoituva” käytetään usein ilman selkeitä määritelmiä, mikä johtaa väärinkäsityksiin todellisesta suorituskyvystä.
Kestävän kehityksen viestinnän tulisi perustua johtamiseen, mittaamiseen ja saavutuksiin – ei laajoihin, todentamattomiin lausuntoihin. Yritykset voivat välttää tämän sudenkuopan keskittymällä markkinointivetoisen viestinnän sijasta tietoon perustuvaan raportointiin.
”Kestävät vertailut
Kysymykseen siitä, mikä ratkaisu on ”kestävämpi”, on harvoin yksinkertaista vastausta, koska asiayhteys ratkaisee. Esimerkiksi pitkäaikaiseen ulkokäyttöön suunniteltu PVC-banneri voi joissakin tapauksissa olla resurssitehokkaampi kuin vähemmän kestävä vaihtoehto, joka on vaihdettava usein.
Tämän vuoksi binäärinen ajattelu voi olla ongelmallista. Hyödyllisempi kysymys ei ole se, kumpi tuote on luonnostaan ”parempi”, vaan se, kumpi tuote soveltuu parhaiten aiottuun käyttötarkoitukseen. Painotaloilla on tässä keskeinen rooli, sillä ne voivat ohjata asiakkaita tekemään tietoon perustuvia päätöksiä kestävyyden, käyttötarkoituksen ja elinkaaren perusteella.
Tämä neuvoa-antava rooli luo myös mahdollisuuden tulostimille. Alalla on jo pitkään vallinnut hintakilpailu, joka on usein johtanut hyödykkeeksi muuttumiseen ja marginaalien pienenemiseen. Kestävä kehitys tarjoaa keinon muuttaa tätä dynamiikkaa. Investoimalla aikaa ja vaivaa materiaalien, prosessien ja vaikutusten ymmärtämiseen yritykset voivat erottautua toisistaan pelkän hinnan sijasta asiantuntemuksen avulla.
Muutos ajattelutavassa
FESPAn viimeisimmän Print Census -raportin (julkaistu toukokuussa 2026) kaltaiset tutkimukset osoittavat, että vaikka kiinnostus kestävyyttä kohtaan on suurta, sen omaksuminen ei ole yhtä johdonmukaista erityisesti pienemmissä yrityksissä. Monissa tapauksissa asiakkaiden kysyntä koetaan vähäiseksi, mikä puolestaan rajoittaa investointihalukkuutta.
Tämä luo strategisen haasteen. Kysynnän odottaminen ei sinänsä ole kestävä lähestymistapa. Sen sijaan yritysten olisi aktiivisesti muokattava kysyntää valistamalla asiakkaita ja tarjoamalla sopivampia ja tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan myös vähäisempiä vaihtoehtoja. Näin ne siirtyvät reaktiivisista toimittajista ennakoiviksi kumppaneiksi.
FESPA ja sen yhteisö
FESPAn tehtävänä on tukea tätä siirtymävaihetta tarjoamalla yhteisöllemme käytännönläheistä ja helposti saatavilla olevaa opastusta. Tänä vuonna (2026) julkaisimme viimeisimmän kestävän kehityksen oppaamme ”Understanding and Avoiding Greenwash” (Vihreän pesun ymmärtäminen ja välttäminen), ja sitä ennen (vuonna 2024) julkaisimme kolme opasta kestävän kehityksen lainsäädännöstä: ”Calculating Carbon” (Hiilidioksidin laskeminen), ”Sustainable Certification Scheme Guide” (Kestävän sertifiointijärjestelmän opas) ja ”Glossary of Terms” (termien sanasto). Oppaissamme viestimme selkeästi ja empaattisesti, koska tiedämme, että kestävän kehityksen ymmärtäminen ja toteuttaminen voi olla vaikeaa ja aikaa vievää – erityisesti siksi, että säädökset muuttuvat jatkuvasti.

Asteittaiset parannukset ovat saavutettavissa, ja jokainen edistysaskel luo pohjan seuraavalle. Yhdessä FESPA-yhteisö – ja muutkin – rakentavat uskottavaa kertomusta, joka voidaan jakaa asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.
Viime kädessä kestävyys on osa laajempaa kehitystä, jossa mitataan, miten painotalot toimivat. Ne, jotka omaksuvat siirtymisen siihen keräämällä tietoja ja osoittamalla avoimuutta, ovat paremmassa asemassa selviytyäkseen tulevista haasteista ja mahdollisuuksista.