Miten pääsee alalle vaatteiden painatuksessa

Suhteellisen tuore mahdollisuus tulostaa tekstiileille on tuonut vaatetustuotantoon uuden ulottuvuuden ja avannut tämän markkinan lukuisille uusille toimijoille.

Ihmiset tarvitsevat aina vaatteita, ja tällä markkinalla toimii monia vakiintuneita perinteisiä toimittajia. Ei ole väliä, onko sinulla taustaa kyltinvalmistuksesta vai aloitatko aivan alusta – tarjolla on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia pikamuodista luksusvaatteisiin.

Perusmenetelmiä on kaksi. Ensimmäinen on koristelu – valitaan olemassa oleva tuote, kuten tyhjä t-paita, ja painetaan siihen kuva. Toinen vaihtoehto on muuntaminen – otetaan kangasrulla ja painetaan siihen kuvio, joko myytäväksi rullana tai leikattavaksi ja ommeltavaksi tuotteiksi kyseisestä rullasta.

Useimmille ihmisille ilmeisin lähtökohta on koristelu, sillä näin vältytään vaatteiden käsinvalmistusvaiheelta. Tämä voi tarkoittaa joko suoraan vaatteeseen tulostamista (DTG), esimerkiksi tyhjälle t-paidalle tai hupparille, tai suoraan kalvolle tulostamista (DTF), jolloin tuotetaan grafiikka, joka voidaan lähettää asiakkaalle tai kiinnittää suoraan tyhjään vaatteeseen.

DTG-menetelmä rajoittuu pääasiassa puuvillaan tai puuvillasekoitteisiin, vaikka onkin olemassa muutamia DTG-tulostimia, kuten Ricohin ja Kornitin mallit, jotka pystyvät käsittelemään polyesteriä. Puuvilla antaa korkealaatuisen tuntuman, jonka ansiosta tuotteelle voidaan pyytää kohtuullinen kappalehinta. Tuotantoprosessi on kuitenkin melko manuaalinen, sillä t-paidat on asetettava painolevylle yksi kerrallaan, minkä jälkeen niille on lisättävä esikäsittelyaine, joka pitää musteen paikoillaan ennen tulostusta. Tulostuksen jälkeen t-paita on poistettava painolevyltä ja siirrettävä lämpötunneliin. Jotkut toimittajat, kuten Kornit ja Aeoon, tarjoavat suurempia koneita, joissa on useita painolevyjä tuottavuuden nopeuttamiseksi, mutta ne ovat kalliimpia.

Tämän sijaan DTF-tekniikka tarjoaa huomattavasti nopeamman tuotannon suhteellisen pienellä alkuinvestoinnilla, mikä yhdessä takaa kohtuullisen tuoton. Menetelmä on melko helppo oppia, mutta grafiikan muovimainen tuntuma tarkoittaa, että se sopii parhaiten pienempiin painosmääriin, kuten mainos-T-paitoihin.

Todella suurissa tuotantomäärissä voidaan edelleen turvautua perinteiseen silkkipainomenetelmään. Täysin automatisoitu tasopainokone pystyy koristelemaan noin 900 vaatekappaletta tunnissa yhden käyttäjän voimin. Vain digitaalinen painomenetelmä voi kuitenkin taata, että jokainen vaatekappale on ainutlaatuinen, vaikka moniin silkkipainokoneisiin onkin nykyään integroitu digitaalinen yksikkö hybridimenetelmää varten.

Vielä yksi digitaalinen menetelmä on värisublimaatio, joka on monille laajakuvaformaatin käyttäjille jo tuttu, sillä sitä käytetään laajalti pehmeissä mainoskyltissä. Kankaalle on mahdollista tulostaa suoraan ennen musteen sublimointia, mikä sopii yleensä mainoskyltityöhön. Vaatteiden tuotannossa parhaat tulokset saadaan kuitenkin tulostamalla siirtopaperille ja sublimoimalla tuloste paperista kankaalle kalenterissa tai lämpöpuristimessa. Värisublimaatioprosessi sopii vain polyesterille tai sen sekoitteille, kuten polypuuvillalle. Tulokset ovat erinomaisia erityisesti urheiluvaatteissa, joissa käytetään laajalti kevyttä polyesteriä.

Tärkein tarvittava investointi on laajakuva-värisublimaatiotulostin – tyypillisesti noin 1,6 metriä leveä – sekä siihen sopiva kalenterien lämpöpuristin. Tulosteet voidaan sublimoida myös muihin tuotteisiin, kuten mukeihin. Tyhjiä mukeja tulostusta varten tarjoaa lukuisia toimittajia, mutta tarvitset kuitenkin sopivan lämpöpuristimen.