Simon Eccles tarjoaa kolmiosaisen käytännön oppaan painotuotteiden tiedostomuodoista.

Tämä on ensimmäinen osa FESPAn oppaasta tulostustiedostomuodoista. Katso myös osat 2 ja 3. Yli kolme vuosikymmentä on kulunut siitä, kun Apple esitteli ”desktop Publishing System” -järjestelmän ja käynnisti vallankumouksen, joka antoi tietokoneet luovien suunnittelijoiden käsiin niiden erikoistuneiden sommittelijoiden, skannereiden ja retusoijien sijaan, jotka olivat aiemmin hoitaneet painotuotteiden valmistuksen tuotantopuolen.

Vuosien varrella on otettu käyttöön lukuisia suunnittelu- ja tuotanto-ohjelmia, jotka ovat kukoistaneet ja jotka ovat joko säilyneet nykypäivään asti tai sitten kuolleet pois matkan varrella. Jokaisella ohjelmalla on oma natiivi tiedostomuotonsa, jolla on oma tiedostopäätteensä, kuten AI, INDD, PSD, QXP. On ollut myös muita kuin omia tiedostomuotoja, joiden tarkoituksena on ollut mahdollistaa helppo vaihto eri ohjelmien ja eri tuotantopaikkojen välillä – PDF, JPEG ja TIFF ovat yleisimpiä.

Voi olla hämmentävää pysyä perillä siitä, mikä formaatti tekee mitä, milloin sitä käytetään ja miten se avataan ja tulostetaan, jos joku muu lähettää sen sinulle. Myös vanhentuneissa formaateissa olevia ”vanhoja” tiedostoja esiintyy joskus, yleensä silloin, kun asiakas haluaa painattaa uudelleen pari vuosikymmentä sitten kirjoitetun kirjan, jonka ainoa digitaalinen kopio on jossain hämärässä muodossa.

FESPA on laatinut tämän laajan kolmiosaisen oppaan yleisimmistä tiedostomuodoista, joita käytetään suunnittelussa ja painatuksen esikäsittelyssä. Se sisältää kaikki viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana suositut formaatit, joista monet ovat edelleen ajankohtaisia. Olemme jättäneet huomiotta tiedostot, joita käytetään yksinomaan muuhun kuin painettuun mediaan, kuten verkkoon, videoon, mobiililaitteisiin, 3D:hen ja virtuaalitodellisuuteen.
Jos sinulle esitetään tuntematon tiedostotyyppi, lue sen tiedostotunniste, katso, onko se mukana taulukossa heti tämän osan alla, ja tunnista sen perusteella tiedostojen luojaohjelma. Voit klikata URL-osoitteita siirtyäksesi luojaohjelmien kuvauksiin tai yleisiin tiedostonimiin, jotka on lueteltu aakkosjärjestyksessä tämän jutun osissa 1, 2 ja 3.

Tiedoston nimilaajennukset

Tämä on luettelo yleisistä tiedostojen nimipäätteistä. Napsauta minkä tahansa näistä URL-osoitteista nähdäksesi tämän kolmiosaisen sarjan koko merkinnän.

AFDESIGN: Serif Affinity Photo -natiivimuoto (vektorit, joissa on upotettua grafiikkaa).
AFPHOTO: Serif Affinity Photo natiivi formaatti (bittikartat).
AFPUB: Serif Affinity Publisherin natiivimuoto (ulkoasut linkitetyllä grafiikalla).
AI: Adobe Illustrator (pääasiassa vektorimuotoista tekstiä ja tekstiä, joskus myös upotettuja bittikarttoja).
BMP, DIB: bittikarttakuvaformaatti (lähinnä bittikarttakuvasisältö)
CDR: Corel Draw -natiivi (sivupohjaiset ulkoasut, joissa on upotettua grafiikkaa)
DNG: kameran omaamaton raakamuoto (valokuvat)
DOC/DOCX: Microsoft Word -natiivi (teksti, jossa on perusasettelu ja upotettua grafiikkaa)
EPS: Encapsulated PostScript (pääasiassa bittikartta- ja vektorisisältöä, jossa on tekstiä)
EXIF: digitaalisten kameroiden ja skannerien käyttämä ei-kuvametatietotiedosto.
EXR: OpenEXR (CGI:n bittikarttakuvat, joissa on lisätietoa suurta dynaamista aluetta ja valaistusta varten)
GIF: Graphics Interchange Format (bittikarttakuvat, rajoitettu 256 väriin)
HDF: High Dynamic Range. TIFF:n muunnelma, joka on tarkoitettu 32-bittisille värikuville.
INDD: Adobe InDesign natiivi (sivupohjaiset ulkoasut, joissa on upotettua grafiikkaa)
JP2, JPX: JPEG 2000 (pakatut tai pakkaamattomat bittikarttakuvat)
JPEG, JPG, JFIF: JPEG (pakatut bittikarttakuvat)
PCX: Picture Exchange (MS-DOS-sovellusten laajasti tukemat bittikarttakuvat)
PDF: Portable Document Format (kaikki asiakirjatyypit)
PDF/X-1a, -X3, -X4, -X5, -X6 PDF-tiedostot, jotka on optimoitu ammattimaiseen tulostukseen
PICT, PIC, PCT, PCT1, PCT2: natiivit grafiikkaformaatit Applen Macintosh-tietokoneille ennen OS X:ää
PNG: Portable Network Graphics (bittikarttakuvat, vain RGB+alpha)
PS: PostScript (kaikki asiakirjatyypit)
PMD: vanhentunut. Myöhemmin Aldus/Adobe PageMakerin natiivitiedostot (asettelut, joissa on upotettua grafiikkaa)
PPP: Vanhentunut. Serif PagePlus -layout-ohjelman alkuperäinen tiedostomuoto.
PSD: Photoshopin alkuperäinen tiedostomuoto (pääasiassa bittikarttakuvia, joissa on jonkin verran vektoreita ja tekstiä)
PUB: Vanhentunut. Alkuperäiset Aldus/Adobe PageMaker -natiivitiedostot (ulkoasuja, joissa on upotettua grafiikkaa).
PUB: Microsoft Publisher natiivi (sivupohjaiset asettelut, joissa on upotettua grafiikkaa).
QXP/QXD: QuarkXPress-natiivit (sivupohjaiset asettelut, joissa on upotettua grafiikkaa).
Raw: yleisnimitys erilaisille digitaalikameroiden omille formaateille.
RTF: Rich Text Format (pääasiassa tekstiä yksinkertaisella ulkoasulla ja sijoitetuilla JPEG-kuvilla).
SVG: Scalable Vector Graphics (skaalautuva vektorigrafiikka, jota voidaan näyttää verkkoselaimissa).
TIFF: Tagged Image File Format (pakkaamattomat bittikarttakuvat).
WMF: Windows Metafile Format, vektori- tai bittikarttagrafiikkaa varten
XAR: Xara- ja Xara Photo & Graphic Designer -ohjelmien natiivi tiedostomuoto (vektorigrafiikka)
XCF: ilmaisen Gimp-kuvankäsittelyohjelman natiivi tiedostomuoto
XLS, XLSX: Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmat (taulukot, jotka voidaan tuoda joihinkin ulkoasuihin)
XMP: Adobe CC -sovellusten pelkkä metatietotiedosto, joka on yleensä liitetty grafiikkatiedostoihin.

Pidempi luettelo grafiikkatiedostomuodoista on verkossa täällä. Siinä ei kuitenkaan kerrota yksityiskohtaisesti, miten niitä voi avata tai tulostaa.

Mitä et näe tiedostonimen laajennusta?

Todella vanhoissa Macintosh-käyttöjärjestelmissä 1980- ja 90-luvuilla ei ollut pakollista sisällyttää tiedostonimen laajennusta, joten yritä avata tiedosto Photoshopissa tai Illustratorissa, jos sinulla on nämä, ja katso, tunnistaako se sen. Jos se ei onnistu, kokeile Apple Preview -ohjelmaa, joka käsittelee monia tiedostotyyppejä ja voi tallentaa ne uudelleen joksikin tunnistettavammaksi. Muussa tapauksessa sinun on ehkä arvuuteltava tai kysyttävä sen toimittajalta.

Nykyiset Macintosh-käyttöjärjestelmät (alkaen OSX:stä noin vuonna 2000) vaativat aina tiedostotunnisteiden laajennukset, mutta eivät aina näytä niitä. Tarkista, että Mac on asetettu näyttämään ne menemällä Finderin päävalikon ylävalikkoon, valitsemalla Finder/Preferences/Advanced ja varmistamalla, että ”Show all filename extensions” on valittuna. Samoin Windows piilottaa joskus tiedostopäätteet, mutta ne näkyvät aina.

Natiivit ja vaihtomuodot

Yleensä natiivin tiedostomuodon tulostaminen edellyttää, että sinulla on kopio kyseisestä ohjelmasta, jotta voit avata sen, ja usein myös kopiot fonteista, mikä voi olla kallista tulostuspalvelutoimistoille.

Ei-proprietääriset ”vaihtomuodot” (esim. PDF, JPEG, TIFF) ovat laajalti tuettuja massamarkkinaohjelmissa, jotka useimmilla yrityksillä on jo käytössään, kuten Adobe Creative Cloud -paketti, Adobe Acrobat, CorelDraw, QuarkXPress jne. PDF on yleispätevin, koska se voi sisältää kaiken, mitä tarvitaan tulostusta varten, mukaan lukien upotetut fontit, joita ei tarvitse ostaa erikseen. Palvelutoimisto pyytää usein jotakin näistä vaihtoformaateista natiivitiedostojen sijaan.

Jos asiakas lähettää natiivit ohjelmasuunnittelutiedostot, ole varovainen, sillä niistä saattaa puuttua linkitetyt ulkoiset kuvatiedostot tai fontit. Varmista, että hän lähettää myös nämä, tai tiedosto ei tulostu onnistuneesti. Tämän vuoksi PDF-tiedostot ovat aina suositeltavampia, koska kaikki tarvittava on samassa tiedostossa.

Erittäin vanhat, vanhentuneet tai hämärät formaatit

Vuosien mittaan monet grafiikkaformaatit ovat jääneet pois käytöstä, yleensä siksi, että niitä käyttäneet ohjelmat on hylätty. Esimerkkejä ovat TGA (jota käyttivät Targa- ja Vista-grafiikkakortit varhaisissa PC-tietokoneissa), PCX (PC Paintbrushin natiivi formaatti) ja Scitex CT (painoa edeltävä formaatti).
Saatat joskus törmätä tällaiseen hyvin vanhoissa tietokonearkistoissa ja saatat joutua avaamaan ne jostain syystä. Wikipedia on hyvä lähde niiden tunnistamiseen tiedostotunnisteiden perusteella. Se, miten ne avataan, on eri asia.

Nykyisessä Photoshop CC:ssä on edelleen mahdollisuus avata ja muuntaa monia vanhoja grafiikkaformaatteja, joten kokeile sitä ensin. Verkossa on saatavilla joitakin ilmaisia tai edullisia tiedostomuuntimia muille tiedostomuodoille.

Ulkoasuformaatteja varten Markzware, jonka FlightCheck-esilento-ohjelma pystyy käsittelemään useimpia tiedostotyyppejä, tarjoaa maksullisen palvelun, joka muuntaa monia vanhoja ja vanhentuneita formaatteja nykyaikaisiksi InDesign- tai QuarkXPress-asiakirjoiksi. Hinnat alkavat 33 punnasta enintään 20 Mt:n tiedostolle.

Jos kaikki muu ei auta ja työ on tarpeeksi tärkeä, voit ehkä hankkia vanhoja ohjelmia verkosta ja käyttää niitä vanhoilla tietokoneilla ja/tai käyttöjärjestelmillä. Suhtaudu kaikkiin verkkolähteisiin äärimmäisen varovaisesti: varo haittaohjelmia sisältäviä väärennettyjä kopioita ja varmista, että myös laillisissa ohjelmissa on toimivat rekisteröinti- ja sarjanumerot, salasanat ja muut vastaavat tiedot.

Tiedostojen luojat ja tiedostonimet osa 1

Seuraavassa on aakkosellinen luettelo yleisimmistä tiedostotyypeistä, joita on käytetty painosuunnittelussa ja painotuotannossa 1980-luvulta lähtien. Katso tämän sivun yläreunassa oleva tiedostopäätteiden luettelo, jos sinun on lähdettävä liikkeelle tuntemattomasta tiedostosta.

Adobe Illustrator (.AI)


Kuvateksti: AI-tiedostomuoto on myös laajalti käytössä kolmansien osapuolten työnkuluissa.

Adobe Illustratorin alkuperäinen muoto, joka sisältää pääasiassa vektorigrafiikkaa sekä tekstiä, ulkoasua ja upotettua bittikarttagrafiikkaa. Illustrator esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1987, ja sitä käytetään edelleen laajalti vektorimuotoiluohjelmana osana Adoben Creative Cloud Suite -pakettia. Näin ollen vanhoja .AI-natiivitiedostoja on paljon. Onneksi Adoben tuki näille on erinomainen, ja voit edelleen avata minkä tahansa .AI-tiedoston nykyisessä Illustrator CC:ssä.

Erityisesti pakkausalalla on tapana vaihtaa .AI-tiedostoja suunnittelijoiden ja painotalojen välillä PDF-tiedostojen sijaan, pääasiassa siksi, että niitä on helpompi päivittää viime hetkellä. Nykyään .AI-tiedostot ovat kuitenkin periaatteessa jo PDF-tiedostoja, joissa on tietoja, joiden avulla Illustrator voi avata ja muokata niitä kaikilla toiminnoilla. Vanhemmat .AI-tiedostot eivät välttämättä ole.

Adobe InDesign (.INDD, .IDML, .INDT)


Kuvateksti: InDesign voi tuoda ja sijoittaa teksti- ja kuvatiedostomuotoja ja joko upottaa ne omiin .INDD-tiedostoihinsa tai säilyttää linkit ulkoisiin tiedostoihin.

Adobe InDesignin oma .INDD-muoto sisältää ulkoasuja, joissa on linkkejä ulkoiseen grafiikkaan. INDT-tiedostot ovat malleja, eivät sisältöä.
Adobe ylläpitää taaksepäin yhteensopivuutta InDesignin vanhempien versioiden kanssa tarjoamalla mahdollisuuden tallentaa IDML-muodossa. Nykyisellä InDesign CC 2018 -ohjelmalla luodun IDML-tiedoston voi avata vanhemmalla InDesign CS4:llä tai uudemmalla. Tuleva Serif Affinity Publisher avaa IDML-tiedostoja.

Adobe/Aldus PageMaker (.PMD, .PUB)

Aldus PageMaker oli ensimmäinen massamarkkinoilla myytävä sivun asetteluohjelma vuodelta 1985. Adobe osti sen vuonna 1994 ja korvasi sen InDesignilla vuonna 1999, ja lopulta se poistui eläkkeelle PageMaker 7:nä noin vuonna 2004.

Niitä myytiin miljoonia kappaleita, joten tärkeitä asiakirjoja, kuten kirjoja, saattaa yhä olla olemassa. Niiden avaaminen voi nykyään olla ongelmallista. Adobe InDesign CS6 avaisi myöhemmät PageMaker 6 ja 7 -tiedostot, mutta InDesign CC ei. Vanhemmilla MacOS- (Snow Leopardiin asti) ja Windows- (7:ään asti) -tietokoneilla voi edelleen käyttää PageMaker 6:ta tai 7:ää, jos sinulla on se.

Adobe Photoshop (PSD)

Adobe Photoshopin alkuperäinen tiedostomuoto. Muut Adobe CC:n ulkoasuohjelmat (InDesign ja Illustrator) pystyvät sijoittamaan PSD-tiedostoja ilman TIFF- tai JPEG-muunnosta (vaikka ne pystyvät sijoittamaan myös niitä).

Affinity Designer (.AFDESIGN)

Katso viittaus Serif Affinity Designeriin osassa 3.

Affinity Photo (.AFPHOTO)

Katso viittaus Serif Affinity Photo -ohjelmaan osassa 3.

Affinity Publisher (.AFPUB)

Katso viittaus Serif Affinity Publisheriin osassa 3.

Bittikarttakuvatiedosto (.BMP, .DIB)

Bittikarttakuvatiedostomuoto on tarkoitettu valokuville ja vastaaville kuville. Sen on kehittänyt Microsoft, ja sen tärkeimmät sovellukset rajoittuvat suurelta osin Windows- ja Office-kuvankäsittelysovelluksiin, vaikka Photoshop ja jotkin muut kolmannen osapuolen ohjelmat voivat luoda, avata ja tallentaa sen uudelleen.

Se pystyy käsittelemään RGB-väriavaruuksia, jopa 32-värisyvyyttä, ja siinä on vaihtoehtoja alfakanaville ja häviöttömälle pakkaukselle.

CorelDraw (.CDR, .CDT)


Kuvateksti: CoreDraw’n CDR-formaattia on käytetty eri muodoissaan 1980-luvulta lähtien.

Tämä on CorelDraw-ohjelman alkuperäinen tiedostomuoto, joka on vektorimuotoiluohjelma, jossa on joitakin ulkoasu- ja bittikarttaominaisuuksia. Nykyiset CDR-tiedostot sisältävät siis ulkoasu- ja bittikarttaelementtejä sekä vektorimuotoja ja -viivoja. CDR-tiedostoja voidaan avata joillakin muilla Corel-sovelluksilla.
Jotkin kolmannen osapuolen ohjelmat voivat avata joitakin CDR-versioita, yleensä CorelDraw 10:een asti ja harvemmin X7:ään asti (julkaistu vuonna 2014). Erityisesti Adobe Illustrator avaa CDR:n aina v.10:een asti.

Corel Photo-Paint (.CPT)

Corel Photo-Paintin alkuperäinen bittikarttakuvatiedostomuoto. Adobe Photoshop voi avata ja muokata CPT-tiedostoja. Samoin Photo-Paint voi avata ja viedä Photoshopin PSD-tiedostoja.

Digitaalinen negatiivikuva (.DNG)

Adoben vuonna 2004 kehittämä raakakuvaformaatti, joka on vapaasti lisensoitu muille käyttäjille. Sen tarkoituksena on ratkaista monien omien digitaalikameroiden raakakuvaformaattien yhteensopimattomuus ja antaa jonkinlainen varmuus tulevaisuudesta sen jälkeen, kun kamerat ja niiden omat raakakuvaformaatit poistuvat tuotannosta. Muuntelemalla DNG:ksi koko raakasisältö säilyy (katso Raw-kohdasta, miksi tällä on merkitystä).

DNG-tiedostoja ei voi tulostaa suoraan, kuten ei myöskään omia raakatiedostoja. Ne voidaan kuitenkin avata ja muuntaa tulostettaviin tiedostomuotoihin useimmissa sovelluksissa, joissa on sisäänrakennettu raakatiedostojen käsittely, kuten Photoshopissa, Lightroomissa, Affinity Photossa, Pixelmatorissa ja joissakin erityisissä raakamuuntimissa. On myös joitakin ilmaisia DNG-avaajia. Omat RAW-tiedostot voidaan muuntaa DNG-muotoon ilmaisella Adobe DNG Converter -ohjelmalla (Macintosh- ja Windows-käyttöjärjestelmissä). Jotkin kamerat ja kameraohjelmistot tukevat DNG:tä. Kourallinen matkapuhelimia, jotka voivat viedä RAW-tiedostoja, käyttävät yleensä DNG:tä.

Lue täältä osa 2, joka käsittelee EPS:stä PDF/X:ään siirtymistä.
Lue täältä osa 3, joka käsittelee PICT:stä XMP:ksi muuttamista.