Laurel Brunner keskustelee digitaalisen tekstiilipainatuksen kestävyydestä ja tuotannon jälkeisistä vakavista vaikutuksista.
Tekstiilien digitaalinen painaminen saa nykyään paljon huomiota. Sekä teknologian kehittäjät että palveluntarjoajat etsivät seuraavaa tappajasovellusta digitaalipainatusjärjestelmille. Näiden ratkaisujen kestävyyttä mainostetaan sillä perusteella, että ne heikentävät ja olennaisesti kumoavat perinteisiä painettuja tekstiilituotantojärjestelmiä, joilla on suuri ympäristövaikutus. Ehkä vakavampi vaikutus tapahtuu kuitenkin tuotannon jälkeen, kun tekstiilit heitetään pois joko kierrätykseen hyväntekeväisyyskauppojen kautta tai yksinkertaisesti jätteeksi. Pelkästään Euroopan unionissa (EU) poltetaan tai sijoitetaan kaatopaikalle vuosittain 4,3 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä. Vaikka markkinoille tulee kuukausittain satojatuhansia tonneja uusia tekstiilejä, tuskin mikään niistä edistää kiertotaloutta.
Osa ongelmaa on tekstiilikuitujen moninaisuus ja vaikeus saada ne muotoon, jotta niitä voitaisiin käyttää uudelleen raaka-aineena. Ruotsissa on käynnissä tutkimushanke, jossa testataan uutta lähestymistapaa tekstiilien automaattiseen lajitteluun. Uuden tekniikan arvioinnissa selvitetään, miten lähi-infrapunatekniikkaa (NIR) käyttävät tunnistus- ja lajittelulaitteet pärjäävät. Teknologiaa on jo kokeiltu operatiivisessa vaiheessa, ja nyt on käynnissä pilottihanke. Eri tekstiilien kuitusisällön tunnistamiseksi tehtiin yli kahdeksankymmentä kemiallista analyysia. Testeissä tarkistettiin myös vaarallisten kemikaalien esiintyminen.
Hankkeen nimi on SIPTex, ja sen on perustanut UVL Svenska Miljöinstitutet (UVL:n ruotsalainen ympäristöinstituutti), ja sitä rahoittaa Ruotsin innovaatiovirasto Vinnova. Vinnova toimii Ruotsin yritys- ja innovaatioministeriön alaisuudessa, joka on EU:n T&K-puiteohjelman paikallinen yhteyshenkilö.
SIPTexiä tukevat myös useat tekstiilituotannon toimitusketjun toimijat, kuten vähittäiskauppiaat H&M, Kapp Ahl ja IKEA sekä Boer Groupin kaltaiset organisaatiot. Boer on erikoistunut keräämään ja lajittelemaan tekstiilejä, käytettyjä vaatteita ja kenkiä uudelleenkäyttöä varten, ja se toimittaa koelaitokselle testimateriaalia sekä lisätukea arviointiprosesseihin.
SIPTexin perusajatuksena on kehittää keino, jolla H&M:n kaltaisten asiakkaiden laatuvaatimukset voidaan sovittaa yhteen tehokkaan lajittelumenetelmän kanssa. Jos hanke onnistuu toivotulla tavalla, tekstiilit voidaan lajitella tyypeittäin värin ja kuitupitoisuuden perusteella. Kuituja pitäisi sitten pystyä käyttämään uudelleen uusien tekstiilien raaka-aineena. SIPTexin laaja tuki viittaa siihen, että tekstiilien tuotannosta ja kierrätyksestä kiinnostuneet yritykset ja organisaatiot kehittävät uusia toimitus- ja kierrätysmalleja, jotka voivat hyvinkin luoda mahdollisuuksia digitaalipainolle. Painotekstiilien kestävyydestä kiinnostuneiden kehittäjien tulisi olla mukana.
Lähdetiedot: Tämä artikkeli on tuotettu Verdigris-projektissa, joka on alan aloite, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta painamisen myönteisistä ympäristövaikutuksista. Tämä viikoittainen kommentti auttaa painotaloja pysymään ajan tasalla ympäristöstandardeista ja siitä, miten ympäristöystävällinen liikkeenjohto voi auttaa parantamaan yritysten tulosta. Verdigris-hanketta tukevat seuraavat yritykset: Agfa Graphics, EFI, Fespa, Fujifilm, HP, Kodak, Miraclon, Ricoh, Spindrift, Splash PR, Unity Publishing ja Xeikon.
Tutustu tekstiilitulostuksen uusimpiin innovaatioihin Global Print Expo 2021 -tapahtumassa, joka on Euroopan johtava näyttö- ja digitaalisen laajakuvatulostuksen, tekstiilitulostuksen ja opasteiden näyttely. Tutustu uusimpiin tuotteisiin, verkostoidu samanmielisten kanssa ja tutustu uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.