Liiketoimintamallien uudelleentarkastelu ympäristön suojelemiseksi

Tämän päivän tärkeä kysymys on, että ovatko nykyiset liiketoiminta- ja talousmallimme toimivia, kun tarkastellaan niiden vaikutuksia? Ovatko markkinamekanismit tasapainottamassa kysyntää ja suojelemassa maapalloa ja kaikkia sen palveluja ja resursseja?

Näyttäisi siltä, että näin ei ole, sillä ilmastonmuutos ja saastuminen aiheuttavat tuhoa monin paikoin, biologisen monimuotoisuuden häviäminen lisääntyy nopeasti ja luonnonvarojen ehtyminen puree. Vaikuttaako ”trickle down” -talous todella alaspäin? Kuilu rikkaimpien ja köyhimpien välillä kasvaa vuosi vuodelta, joten ei näytä siltä. Ja edistyminen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on tuskallisen hidasta. Onko järkevää pyrkiä loputtomaan kasvuun ja alati kasvavaan BKT:hen maailmassa, jonka resurssit ovat rajalliset?

Monet kestävyydestä huolestuneet ihmiset ja ryhmät, mukaan lukien monet taloustieteilijät, ovat toista mieltä, ja uusia lähestymistapoja on kehitetty. Ensin mainittua käytetään politiikan ja lainsäädännön perustana sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa että Euroopassa, muun muassa muissa paikoissa, kaupungeissa ja yrityksissä, ja jälkimmäistä aletaan käyttää muun muassa kaupunkien, alueiden ja yhteisöjen muuttamiseksi kestävämmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi.

Kiertotalous on luultavasti tutumpi, ja sen juuret ulottuvat kauas taaksepäin. Sellaiset käsitteet kuin Cradle to Cradle, Performance Economy, Biomimicry, Industrial Ecology, Natural Capitalism, Blue Economy ja Regenerative Design ovat kaikki vaikuttaneet Yhdistyneestä kuningaskunnasta lähtöisin olevan maailmanlaajuisen Ellen MacArthur -säätiön työhön. Säätiö on perustettu Yhdistyneestä kuningaskunnasta, ja sen tehtävänä on tukea yhteiskuntaa siirtymisessä kohti kiertotaloutta, joka on uudistava ja korjaava. Sen verkkosivut ovat loistava oppimis- ja idearesurssi, ja ne ovat tutustumisen arvoisia.

Tällaisessa taloudessa ei ole kyse ”vain kierrätyksestä”, vaan ajattelutavan, suunnittelun ja työskentelyn täydellisestä muutoksesta. Jotkut palaavat hyvin vanhoihin malleihin, joissa maksetaan palvelusta tavaroiden ostamisen sijaan – ne teistä, jotka ovat tarpeeksi vanhoja, muistavat ehkä, että televisiot vuokrattiin ostamisen sijaan, ja ne korjattiin puolestasi, kun ne menivät rikki. Uudemmat versiot tuotteista palveluna -periaatteesta lähestyvät tätä asiaa innovatiivisilla tavoilla – esimerkiksi maksamalla valaistuksesta luksikohtaisesti sen sijaan, että ostaisit järjestelmän, tai vuokraamalla vauvanvaatteita ensimmäisten kuukausien aikana, jolloin vauvat kasvavat niin nopeasti.

Kiertotalouden tavoitteena on, että mikään ei mene hukkaan, saastumista ei synny ja luonnon järjestelmät uudistuvat.

Se edellyttää alalta innovatiivista lähestymistapaa – ja painotekniikka on ala, jolla on hämmästyttävän paljon innovaatiotoimintaa. Se edellyttää myös, kuten kaikki tällaiset mallit, systeemiajattelua. Suunnittelussa ja eritelmissä on otettava huomioon tuotteen käyttövaiheen lisäksi myös se, mistä se on tehty ja miten. Vaikutukset, joita käyttämillänne materiaaleilla on sekä niiden ainesosien louhinnassa tai keräämisessä että valmistuksessa, mukaan lukien syntyvät jätteet, ovat yhtä tärkeitä kuin omat tuotantovaikutukset. Elinkaaren toista päätä on mietittävä: mitä kaupat voivat tehdä myyntipisteen materiaaleille jälkikäteen, esimerkiksi jos niitä ei voi kunnostaa uudelleenkäyttöä varten, ja miten tehdä yhteistyötä niiden kanssa tässä asiassa. Asiat on suunniteltava niin, että niitä voidaan käyttää uudelleen, että niissä käytetään mahdollisimman vähän materiaalia ja että ne on helppo kierrättää. Järjestelmässä on mukana koko arvoketju.

Koska kiertoajattelun ja -tuotannon on alettava suunnitteluvaiheessa, laajennettua tuottajavastuuta (EPR) koskevissa politiikoissa, joilla pyritään edistämään kiertoajattelua, vastuu tuotteiden elinkaaren loppuvaiheessa asetetaan ”tuottajalle”, joka on yleensä tuotemerkin omistaja (tai tuontituotteiden maahantuoja). Tässä kohtaa päätöksentekijät. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tulevien pakkausjätettä koskevien EPR-säännösten tarkoituksena on, että pakkausmääriä ei ainoastaan vähennetä, vaan että mukautetuilla maksuilla kannustetaan suunnittelemaan pakkaukset uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten.

Kate Raworthin kehittämä ”Doughnut Economics” ulottuu paljon laajemmalle ja käsittelee paitsi ylikäyttöä – sitä, missä määrin käytämme resursseja liikaa ja lisäämme saasteita yli planeettamme uusiutumiskyvyn – myös ihmisten perustarpeiden tyydyttämiseen liittyvää vajetta. Tästä johtuu donitsi – kuten näette, se on rengasmainen donitsi, ja renkaan sisällä on turvallinen paikka. Reikä keskellä on paikka, josta ihmiset jäävät paitsi; donitsin ulkoreuna on raja, jonka sisällä meidän on pysyttävä suojellaksemme kotimaailmaamme. Monia teemoja on käsitelty aiemmissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevissä artikkeleissa. Verkkosivustolla on jälleen runsaasti ajattelemisen aihetta ja inspiraatiota.

Paljon on kirjoitettu siitä, että väestön hyvinvoinnin mittaaminen olisi parempi mittari kuin BKT:n mittaaminen, mutta hyvinvointia ei voida saavuttaa niille, joiden perustarpeita ei tyydytetä. Haasteena on, miten tämä voidaan muuttaa. Arvoketjulla on jälleen oma osuutensa: vaikka olisit reilu työnantaja ja huolehtisit henkilöstöstäsi, jos käytät toimittajia ja urakoitsijoita, joiden liiketoiminnassa tai toimitusketjussa on huonoja tai epäoikeudenmukaisia työllisyyskäytäntöjä, yrityksesi on osa ongelmaa; sama pätee moniin yrityksen johtamiseen liittyviin seikkoihin. Tämä on yksi syy siihen, miksi niin monet painotalot (ja tietysti myös muut) saavat niin paljon kyselyitä ja tarkastuksia toimitusketjuista. Asia selviää vain kysymällä ja tarkistamalla – ja ketjun huipulla olevat organisaatiot kysyvät, joten seuraavalla tasolla olevat organisaatiot kysyvät, ja niin edelleen alaspäin. Jokaisella toimialan yrityksellä on oma tehtävänsä ketjun täydentämisessä. Toinen suuri kysymys ei siis ole ”teemmekö asioita oikein” vaan ”teemmekö oikeita asioita”.

Jos haluat lisätietoa ja -lukemista tästä aiheesta, löydät alla olevan luettelon hyödyllisistä resursseista ja työkaluista, joita voit soveltaa yrityksesi käsitteisiin.

Ellen MacArthur Foundation: https://www.ellenmacarthurfoundation.org
Doughnut Economics: https://doughnuteconomics.org
United National Sustainable Development Goals: https://www.un.org/sustainabledevelopment/.