Laurel Brunner kertoo edistyksestä, jota on saavutettu kestävän kehityksen alalla koko painatusalalla, ja tarkastelee erityisesti ISO-standardeja ja kierrätystä.
Tämän blogin perustamisen jälkeen olemme julkaisseet yli 500 artikkelia, joissa käsitellään graafisen alan kestävyyttä. Tavoitteena on edelleen lisätä tietoisuutta alan ympäristövaikutuksista ja kannustaa kaikkia painotuotteiden toimitusketjujen toimijoita suhtautumaan kestävään kehitykseen vakavasti. Vain kaikkien toimijoiden sitoutuminen sekä yksilö- että yritystasolla voi vaikuttaa asiaan. Se tuntui tuolloin kiittämättömältä ja vaikealta tehtävältä, ja sitä se on ollutkin. Mutta merkit näyttävät hyvältä.
Miten olemme edistyneet tässä hankkeessa? Ehkä tärkein vertailukohta on työ, johon osallistumme standardointijärjestöjen ja painoliittojen kautta. Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO) graafisen tekniikan tekninen komitea on ollut erittäin aktiivinen useiden vuosien ajan monilla eri aihealueilla, PDF/X:stä eri painomenetelmien prosessinohjaukseen. Muutaman viime vuosikymmenen aikana olemme nähneet valtavaa edistystä tiedostojen käsittelyyn ja värien laadunvalvontaan liittyvissä standardeissa. Kaiken kaikkiaan paino- ja kustannusteollisuus on paljon tehokkaampaa kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Suurimmaksi osaksi työ on liittynyt tiedonhallinnan parantamiseen ja työnkulun automatisoinnin helpottamiseen, jotka molemmat ovat keskeisiä kannattavuuden kannalta. Ne vähentävät tehottomuutta, mutta samoilla toimilla vähennetään myös jätettä, mikä tukee sekä ympäristön että kaupallisen kestävyyden parantamista.
Vuonna 2009 perustettiin ISO TC130 -työryhmä, joka käsittelee painamisen ympäristövaikutuksiin liittyviä standardeja. Työryhmä on laatinut lukuisia ISO-asiakirjoja, joiden avulla painamisesta on tarkoitus tehdä kestävämpää myös ympäristön kannalta. Vuosien varrella olemme käyneet monia taisteluita saadaksemme nämä asiakirjat läpi konsensusprosessin, joka on ISO-työn perusta. Intressitahot ovat tehneet kovasti töitä estääkseen kestävän kehityksen alalla ja tehdäkseen kaikkensa, jotta vältettäisiin investoimasta järjestelmiin, jotka helpottaisivat parempia kierrätysprosesseja. Konsensus on kuitenkin lopulta voittanut.
Kierrätystä on edelleen vaikeinta standardoida, koska sen tehokas toteuttaminen riippuu yhteisistä lajittelu- ja käsittelymalleista. Tämä puolestaan riippuu kuluttajien motivaatiosta ja oikeiden paikallisten palvelujen saatavuudesta. Joissakin maissa, kuten Ruotsissa, kierrätys on hämmästyttävää ja toisissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, se on sekaisin. Tiedämme kuitenkin, että kehittyvät painotekniikat edellyttävät paljon vivahteikkaampaa painotuotteiden lajittelua ja käsittelyä, jos nykyiset kierrätysasteet halutaan säilyttää. Tämä edellyttää, että sellu- ja paperitehtaisiin kohdistetaan yhteisiä painostustoimia, jotta niiden laitoksia parannetaan niin, että deinkkausprosessit toimivat kaikenlaisten painotuotteiden osalta. Olemme ottaneet joitakin hyvin pieniä askeleita tämän mahdollistamiseksi, mutta viime kädessä paperiteollisuuden on huolehdittava omista pitkän aikavälin eduistaan. Emme voi tehdä paljoakaan vakuuttaaksemme vanhat vanhukset, jotka yhä vetävät naruista, mutta ehkä uudemmilla, nuoremmilla toimijasukupolvilla on rohkeutta omaksua muutos. Ala ja planeetta ovat siitä riippuvaisia.
Lähdetiedot: Tämä artikkeli on tuotettu Verdigris-projektissa, joka on alan aloite, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta painamisen myönteisistä ympäristövaikutuksista. Tämä viikoittainen kommentti auttaa painotaloja pysymään ajan tasalla ympäristöstandardeista ja siitä, miten ympäristöystävällinen liikkeenjohto voi auttaa parantamaan yritysten tulosta. Verdigris-ohjelmaa tukevat seuraavat yritykset: Agfa Graphics, EFI, Fespa, Fujifilm, HP, Kodak, Miraclon, RicohSplashPR, Unity Publishing ja Xeikon.