Laurel Brunner jatkaa keskustelua siitä, miten tärkeää on levittää kestävän kehityksen viestiä painoteollisuudessa. Laurel antaa esimerkkejä siitä, miten alan järjestöt voivat kannustaa jäseniään kestävyystietoisuuteen.
Tämä on toinen osa lyhyestä sarjasta, joka tarjoaa toimialajärjestöille joitakin yksinkertaisia ideoita siitä, miten edistää kestävyystietoisuutta jäsenten keskuudessa. Ympäristövastuullisuudesta on tulossa jälleen ”cool”, kun suuret tuotemerkit, kuluttajajärjestöt, hotellit ja jopa pankit alkavat seurata hallitusten ja ympäristöryhmien esimerkkiä. Ne tekevät näin sekä kaupallisista että kestävyyssyistä, koska kestävyysviestit vetoavat asiakkaisiin. Tämä on erittäin merkittävää paino- ja kustannusalan toimitusketjuissa työskenteleville. Painotuotteet ovat edelleen huonosti hoidetun jätteen aiheuttajia, joten viestit, joilla parannetaan ihmisten tapaa käyttää painoviestintää, tukevat graafista teollisuutta ja sen pitkän aikavälin terveyttä sekä vähentävät kielteisiä ympäristövaikutuksia.
Vain muutamissa maissa graafisen alan järjestöt antavat jäsenilleen suosituksia, jotka auttavat heitä toimimaan ympäristön kannalta kestävämmin. Tämä koskee ryhmiä, jotka tukevat pakkaustekstejä, kirjoja, sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja muita julkaisuja tuottavia painotaloja, kirjailijoita, kustantajia, suunnittelijoita, kuvittajia, toimittajia ja toimistoja. Meidän kaikkien pitäisi tehdä enemmän, ja on tärkeää, että järjestöillä on johdonmukainen politiikka, joka auttaa jäseniään hallitsemaan ympäristövaikutuksiaan toimitusketjussa.
Edellisessä blogissa keskustelimme kolmesta R:stä: Reduce, Reuse ja Recycle. Toimintaperiaatteiden tulisi kattaa monia keskeisiä huolenaiheita, joita olisi muokattava eri jäsenten etujen mukaan. Niissä olisi oltava ympäristöä koskeva tarkistuslista, ja niissä olisi annettava jäsenille lähtökohdat siitä, miten kielteisiä ympäristövaikutuksia voidaan vähentää.
Seuraavaksi on tärkeää olla tietoinen hankkeeseen liittyvistä energiapäästöistä ja mieluiten vähentää niitä prosessien tehostamisen avulla. Tämä koskee myös painomenetelmää ja siihen liittyviä toimintoja, kuten värinhallintaa ja vedostusta.
Yhdistyksen jäsenten olisi pohdittava digitaalisen painatuksen etuja ja haittoja verrattuna perinteiseen painatukseen esimerkiksi painosajan perusteella. Jos hanke on tarkoitettu toimitettavaksi verkossa, olisi otettava huomioon sähköiseen mediaan ja tulostuksen käyttöön liittyvät päästöt.
Painetussa sanassa ei ole muita päästöjä kuin sen tuottamiseen liittyvät päästöt. Painomenetelmä ja käytetyt materiaalit aiheuttavat kuitenkin kaikki päästöjä. Niiden määrälliseen määrittämiseen olisi sisällytettävä ehdotuksia siitä, mitä tulisi miettiä, kuten olettamuksia, arvauksia tai energiapäästöjen todellista laskemista. Tämä voidaan toteuttaa käyttämällä formaattityökaluja, kuten ISO 20690 digitaalisten tulostuslaitteiden käyttövoiman kulutuksen laskemiseen ja ISO 21632. Tämä tekee saman, mutta sisältää myös siirtymävaiheet ja niihin liittyvät tilat. ISO 20294 laskee sähköisen median jalanjäljen, ja se ilmestyy vuoden 2018 loppuun mennessä.
Grafiikkateollisuuden toimitusketjujen toimijoita palvelevat yhdistykset voivat ottaa vastuun jäsentensä puolesta. Emme ole kiinnittäneet riittävästi huomiota median ympäristövaikutuksiin. Ohjeiden antaminen yhdistysten jäsenille olisi tervetullutta ja kannustaisi myös kestävyysaloitteiden ja johtajuuden lisäämiseen. Se voisi jopa auttaa kiillottamaan painotuotteiden tahriintunutta mainetta.
Lähde: Tämä artikkeli on tuotettu Verdigris-hankkeessa, joka on alan aloite, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta painamisen myönteisistä ympäristövaikutuksista. Tämä kommentti auttaa painotaloja pysymään ajan tasalla ympäristöstandardeista ja siitä, miten ympäristöystävällinen liikkeenjohto voi auttaa parantamaan yritysten tulosta. Verdigris-hanketta tukevat seuraavat yritykset: Agfa Graphics, Spindrift.click, EFI, FESPA, HP, Kodak, Kornit Digital, Ricoh, Splash PR, Unity Publishing ja Xeikon.