Clare Taylor keskustelee siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa yritystoimintaan maailmanlaajuisesti ja miten niiden on omaksuttava YK:n kestävän kehityksen tavoite 13, joka kannustaa yrityksiä ryhtymään kiireellisiin toimiin ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjumiseksi.

Ilmastonmuutos vaikuttaa meihin jo nyt ja häiritsee yhteisöjä ja yrityksiä kaikkialla maailmassa, ja se tulee jatkumaan. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi meidän on siis oltava valmiita muutokseen; meidän on rakennettava yhteiskuntamme ja yritystemme joustavuutta. YK:n kestävän kehityksen tavoite 13 on ryhtyä kiireellisiin toimiin ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjumiseksi.

Nykyinen pandemia on aiheuttanut maailmanlaajuisten päästöjen vähenemisen, mutta se on vain väliaikaista eikä selvästikään toivottavaa. Kiireellisiä toimia tarvitaan edelleen. Meillä on ennennäkemätön tilaisuus yrityksille ja yhteiskunnalle käyttää muuttuneita liiketoimintamalleja elpyessään lukituksen taloudellisista vaikutuksista, ja tämä vihreä elpyminen on jo alkanut monissa osissa maailmaa ohjelmilla, joissa keskitytään vähähiiliseen tulevaisuuteen, ja avustuksilla tai lainoilla, joihin liittyy ”vihreitä ehtoja”. Tämä leviää arvoketjussa alaspäin.

Päästöjen vähentäminen

Ilmastohätä on luonnollisesti asia, joka vaatii maailmanlaajuista johtajuutta, jotta sitä voidaan edistää: kuten virukset, se ei pysähdy maiden rajoille. Yksilöiden ja yritysten on kuitenkin itse otettava vastuu, jotta tavoite 13 voidaan saavuttaa. Se on hyvää liiketoimintaa, sillä sen tuloksena energiakustannukset pienenevät ja se vastaa asiakkaiden ja sijoittajien kysyntään.

Tämä voi tuntua nykyisessä laskusuhdanteessa paljolta, ja monille investointien vähentäminen on vielä liian suuri haaste. Yritykset voivat kuitenkin tehdä vielä paljon.

Videokonferenssit ovat nykyään arkipäivää, mikä helpottaa työmatkojen vähentämistä. Toimitusketjun paikallistaminen, jos se on käytännöllistä, tehokas logistiikka sekä ajoneuvojen valinta ja hallinta auttavat myös vähentämään kuljetuspäästöjä. Jos voit tehdä yhteistyötä asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa päästöjen vähentämiseksi, voit yleensä saavuttaa enemmän.

Monet kustannuksettomat säästökeinot tuotantoympäristössä ovat muutenkin yksinkertaisesti järkevää liiketoimintaa: tehokkaan hallinnon varmistaminen, virheettömät työnkulut, jotta ne olisivat ”ensimmäisellä kerralla oikein” ja virheistä aiheutuva energianhukka vähenisi; ennaltaehkäisevä kunnossapito, joka ei ainoastaan estä vikoja vaan säästää myös energiaa erityisesti lämmitys-, ilmastointi- ja paineilmalinjojen osalta. Rakennuksen varjostamiseen ja eristämiseen tähtäävät energiansäästötoimet auttavat myös vähentämään helleaaltojen vaikutuksia ja suojaavat työkykyä.

Paras tapa löytää säästöjä, olivatpa ne sitten yksinkertaisia toimia tai järkeviä investointimahdollisuuksia, on tehdä järjestelmällinen energiakatselmus, jossa kartoitetaan energiankäyttötottumukset, suurimmat käyttökohteet ja saavutettavat säästöt. Voit tehdä tämän itse, ja saatavilla on monia oppaita, mutta saatat hyötyä energiakatselmoijan avusta. Monissa maissa on lakisääteinen vaatimus, jonka mukaan suurempien yritysten on tehtävä säännöllisiä energiakatselmuksia.

Kuten missä tahansa liiketoimintaohjelmassa, mittaaminen on avainasemassa onnistuneessa hallinnoinnissa, jotta voit tarkistaa, mikä toimii ja mikä ei.

Tavoitteet ja mittaaminen

Tämä on tänä vuonna hankalaa niille, joilla on jo tuottavuuteen tai liikevaihtoon perustuvia energiatehokkuusindikaattoreita. Niille, joille tämä on uutta: tällaisilla indikaattoreilla mitataan muutoksia energiankäytössä tuotanto- tai liikevaihtoyksikköä kohti, ja lähtötilanne on lähtötilanne, jonka vähentämistavoitteet asetetaan tuleville vuosille. Tässä otetaan huomioon yrityksen kasvu, joten sitä käytetään usein absoluuttisen vähennystavoitteen sijasta. Nykyisen kaltaisissa olosuhteissa nämä luvut voivat olla vääristyneitä. Jos rakennuksesi on avoinna liiketoimintaa varten, se kuluttaa energiaa, vaikka et harjoittaisi tuotantoa; kun tuotanto on vähäistä, siihen käytetty energia on pienempi osa kokonaiskulutuksesta, jolloin energia tuotanto- tai liikevaihtoyksikköä kohti on korkeampi kuin silloin, kun toiminta on normaalilla tasolla. Aloitteleville yrityksille edellinen vuosi voi olla parempi lähtökohta, kun käytetään historiallisia lukuja.

Valmistautuminen

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen on liiketoiminnan sietokykyä ja rahoitusta edistävä toimenpide. Monet ostajat vaativat sitä oman liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelunsa vuoksi, ja vakuutuksenantajat ja lainanantajat haluavat suojella sijoituksiaan. Yksi tavoitteen 13 tavoitteista on vahvistaa ilmastonmuutoksen sietokykyä ja sopeutumiskykyä ilmastoon liittyviin vaaroihin ja luonnonkatastrofeihin kaikissa maissa. Tämä on hyvä liiketoimintatavoite.

Erityisriskit riippuvat sijainnistasi, mutta vuosi vuodelta lisääntyviä tapahtumia ovat helleaallot, myrskyt, joissa esiintyy kovia tuulia, tulvat ja maastopalot. Viime vuonna rikottiin kaikkialla maailmassa ennätyksiä korkeimmissa lämpötiloissa ja tuulennopeuksissa, ja tästä vuodesta on tulossa vieläkin kuumempi. Covid-19 on yhdistetty myös ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Joidenkin vaarojen osalta voit vähentää yritykseesi kohdistuvia riskejä ennakkosuunnittelulla. Toisten kohdalla voit ehkä tehdä vain sen, että tarkistat vakuutusturvasi.

Helleaallot ja tulvat ovat ilmastoon liittyviä luonnonkatastrofeja, jotka vaikuttavat todennäköisesti eniten yrityksiin.

Jos haluat valmistautua helleaaltoihin, mieti, miten henkilökuntasi, laitteistosi ja palvelimesi selviytyvät – pystytkö pitämään ne riittävän viileinä, jotta ne voivat toimia asianmukaisesti ja turvallisesti? Voidaanko helleaallon aikana siirtyä työskentelemään viileämpinä tunteina ja pitää pitkä tauko päivän kuumimpaan aikaan? Voisiko toimistohenkilöstö työskennellä etätyönä, jotta vältyttäisiin kuumalta julkiselta liikenteeltä? Tavarantoimittajien, asiakkaiden ja ulkoisten alihankkijoiden olisi osallistuttava keskusteluihin, jotta tiedät, mitä suunnitelmia heillä on ja miten voisitte tehdä yhteistyötä.

Tulvien varalta saatat tarvita tulvasuunnitelman ja fyysisiä toimenpiteitä rakennuksesi suojaamiseksi, joten tarkista ensin riskisi. Monilla alueilla on nykyään tulvavaarakarttoja internetissä, mutta niitä voi olla vaikea löytää – kannattaa käyttää aikaa tutkimiseen. Tämä linkki Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristövirastoon osoittaa, millaista tietoa kannattaa etsiä: https://www.gov.uk/check-flood-risk. Tulvia ei synny ainoastaan merestä tai joista, vaan myös pintavedestä rankkasateiden aikana. Tulvien todennäköisyyden ja laajuuden tunteminen auttaa suunnittelussa.

Vaikka tehtaasi ei sijaitsisikaan tulvaherkällä alueella, suunnitelman tulisi olla osa liiketoiminnan jatkuvuutta. Henkilöstö, toimittajat tai alihankkijat voivat joutua kärsimään tulvasta tai asiakkaat voivat olla poissa paikkakunnaltasi, joten tee tarkistuksia ja suunnittele kiertoteitä. Saattaa olla, että avainasiakkaiden kohdalla sinun on tehtävä vastavuoroinen sopimus toisen palveluntarjoajan kanssa, jolla on vastaavat laitteet eri paikkakunnalla ja joka ottaa tilapäisesti vastaan työsi, jotta asiakkaalle voidaan taata palvelun jatkuvuus.

Seuraavassa artikkelissa tarkastellaan resurssien käyttöä koskevia YK:n maailmanlaajuisia tavoitteita, jotka liittyvät monin tavoin vahvasti energiankulutukseen sekä alhaisten kustannusten vähentämiseen.

Clare Taylor MSc CEnv MIEMA EA FRSA ESOS

Clare Taylor on riippumaton ympäristökonsultti ja kirjailija, joka on työskennellyt useita vuosia painotuotteiden parissa.

Hän aloitti Clare Taylor Consultingin yli 20 vuotta sitten ja työskenteli sitä ennen toimistoissa ja suuryrityksissä, joissa hän hoiti tulostuksen, paperin ja ympäristönsuojelun suorituskykyä koko toimitusketjussa. Konsulttitoimistonsa perustamisen jälkeen hän on työskennellyt useiden eri painotalojen, paperiyhtiöiden, laitevalmistajien ja loppukäyttäjien kanssa painamiseen, paperiin ja julkaisemiseen liittyvillä aloilla.

Konsulttina hän on tunnettu alalla, ja hän on puhunut monissa konferensseissa painotuotteista, paperista ja niihin liittyvistä ympäristöasioista sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa että Manner-Euroopassa.

Ympäristöasiantuntija, Institute of Environmental Management and Assessment -instituutin jäsen, rekisteröity ympäristöauditoija ja ESOS Lead Assessor sekä RSA:n jäsen, hänen ympäristöalansa on laaja-alainen, mutta hän on keskittynyt työskentelemään teollisuudessa ja auttamaan yrityksiä rakentamaan kestävää tulevaisuutta.