Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyy haasteita, kuten kasvavat päästöt ja turvallisuusriskit, mutta edistyminen jatkuu. Energia-alalla halpa aurinko- ja tuulivoima kasvaa nopeasti, ja niiden osuus sähköstä on nyt yli 40 prosenttia. Liikenteessä sähköautojen myynti kasvaa huimasti ja infrastruktuuri paranee. Energiatehokkuus ja käyttäytymisen muutos ovat ratkaisevan tärkeitä, ja yrityksiä kehotetaan asettamaan resurssitehokkuus etusijalle.
Sen jälkeen, kun tästä aiheesta kirjoitettiin kesäkuussa 2022, edistys on ollut haastavaa. Haavoittuvuus ja energiaturvallisuusriskit ovat lisääntyneet, samoin kuin puhtaaseen energiateknologiaan vaikuttavat kaupan rajoitukset. Hyviä uutisia on kuitenkin edelleen.
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tarkoittaa ilmastonmuutoksen kannalta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai poistamista. Edellisessä artikkelissa tarkasteltiin kolmea tärkeintä painamisen kannalta suoraan merkityksellistä alaa: energiasektoria, liikennettä sekä rakennusten lämmitystä ja jäähdytystä. Tämän artikkelin tarkoituksena on antaa käsitys siitä, missä mennään nyt.
Koska kasvihuonekaasupäästöt kasvavat edelleen – vuonna 2024 ne kasvoivat 1 % – nollapäästöjen saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä on entistä haastavampaa. Energiatehokkuus on ratkaisevan tärkeää tarvittavien vähennysten saavuttamiseksi, ja käyttäytymisen muuttaminen on tärkeä osa sitä. Hyvä uutinen on, että vaikka energiankulutus kasvaa yleisesti, se on irtautumassa talouskasvusta.
Hyviä uutisia on myös edistyminen sekä sähkön että puhtaan ruoanlaittoteknologian saatavuudessa, mikä vähentää ilmastonmuutospäästöjä ja parantaa myös terveyttä. Pienituloisissa maissa sisäilman pilaantuminen on johtava kuolinsyy.
Energia-ala
Energia-ala aiheuttaa noin kolme neljäsosaa maailman päästöistä. Vaikka hallitustasolla ei ole juurikaan edistytty konkreettisissa toimissa, uusiutuvan energian kapasiteetti on kasvanut. Fossiilisten polttoaineiden kokonaisosuus maailmanlaajuisesta energiantuotannosta, johon sisältyvät liikenne ja lämmitys, laski 87 prosenttiin vuonna 2024; vähähiilisten energialähteiden (mukaan lukien ydinvoima) osuus maailmanlaajuisesta sähköntuotannosta kasvoi hieman yli 40 prosenttiin, ja uusiutuvien energialähteiden kasvuvauhti kasvoi edellisvuosiin verrattuna.
Aurinkosähkö ja tuulivoima, nopeimmin kasvavat uusiutuvat energialähteet, ovat nyt halvimpia sähkönlähteitä, ja teknologia on saavuttamassa varastointitarpeet. Sähköautojen akkujen tutkimus- ja kehitystyö hyödyttää myös energia-alaa, ja sähköautojen älykäs lataus tai kaksisuuntainen lataus voi tasoittaa sähköverkon kuormitusta.
Koska uusiutuva energia on tehokkaampaa kuin fossiilisten polttoaineiden polttaminen, jossa syntyy paljon hukkalämpöä, siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin parantaa myös alan kokonaistehokkuutta, mikä helpottaa kysynnän tyydyttämistä. Energy Instituten mukaan maailmanlaajuinen energiajärjestelmä on vuonna 2024 tehokkaasti 7 prosenttia tehokkaampi sen energian kokonaismäärän osalta, joka sen on toimitettava loppukysynnän tyydyttämiseksi. Hyödyt liittyvät myös hintojen alhaisempaan vaihteluun: kun sähköntuotannon ensisijaisen polttoaineen hinta nousee, myös sähkön hinta nousee, kun taas olemassa olevien uusiutuvan energian laitosten käyttökustannuksiin tämä ei vaikuta.
Painotalot voivat jatkaa resurssi- ja energiatehokkuuden edistämistä.
Liikenne
Liikenteen osuus maailmanlaajuisista CO2-päästöistä on ennallaan noin 25 prosenttia, josta tieliikenteen osuus on edelleen noin 75 prosenttia. Vaikka sähköautojen myynti lisääntyy nopeasti, ja vuonna 2024 sähköautoja myydään enemmän kuin joka viides uusi auto, autoja käytetään monta vuotta ja myös auton omistus kasvaa – kestää jonkin aikaa ennen kuin sähköautojen osuus teillä vastaa myynnin osuutta, joten tieliikenteen kokonaispäästöt eivät vielä vähene.
Vaikka sekä ajoneuvojen että akkujen valmistusvaikutukset otetaan huomioon, sähköautojen elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset ovat huomattavasti pienemmät kuin tavanomaisten ajoneuvojen. Kansainvälinen energiajärjestö International Energy Agency (IEA) tarjoaa kätevän sähköautojen elinkaarilaskurin: https://www.iea.org/data-and-statistics/data-tools/ev-life-cycle-assessment-calculator. IEA arvioi, että sähköautojen osuus automyynnistä on 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Kustannukset, toimintasäde ja latausinfrastruktuuri ovat parantuneet: akkujen hinnat ovat laskeneet, mikä on auttanut kustannusten alentamisessa, ja julkisten latausasemien määrä on kaksinkertaistunut maailmanlaajuisesti kahden viime vuoden aikana. Euroopassa on nyt pikalatausasemia vähintään 50 kilometrin välein kolmella neljäsosalla moottoriteistä. Latausajat ovat nyt paremmat – ultranopeat latauslaitteet voivat lisätä 62 kilometrin latausmatkaa kahdeksassa minuutissa – ja julkisia hitaita latauslaitteita on enemmän yölataukseen soveltuvissa paikoissa.
Myös sähkökäyttöisten raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen saatavuus on kasvussa, sillä niitä on nyt saatavilla 400 mallia, ja vuonna 2024 myynti saavuttaa lähes 2 prosentin markkinaosuuden. Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kuljettajien vaaditut lepoajat toimivat hyvin latausaikoina. Sähköbussien osuus myynnistä EU:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli 16 % vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla, ja lähes puolet uusista kaupunkibusseista oli sähköisiä, mikä on hyvä uutinen kaupunkilaisten ja ilmansaasteiden vähentämisen kannalta.
Toinen nopeasti kasvava liikennemuoto ovat sähköpyörät, mukaan lukien tavarapyörät, ja IEA:n analyysi osoittaa, että ne vähentävät autojen ja julkisen liikenteen kysyntää, sillä matkan pituus on tyypillisesti 3-24 kilometriä.
Vähäpäästöisten vyöhykkeiden kaltaiset käyttäytymistä muuttavat politiikat, joilla ihmisiä siirretään pois autoista, ovat yleensä olleet menestyksekkäitä, ja on yhä enemmän näyttöä siitä, että ne ovat suosittuja silloin, kun niihin on liitetty julkisen liikenteen parannuksia. Ilmansaasteiden väheneminen, ruuhkien väheneminen ja melun väheneminen parantavat elämänlaatua.
Yritykset voivat jatkaa matkustamiseen ja liikenteeseen liittyvien lähestymistapojemme uudelleentarkastelua.
Rakennusten energia
Rakennusten energiankysyntä on kasvanut, ja korkeiden lämpötilojen vuoksi tilojen jäähdytykseen tarvittavan sähkön kysyntä kasvaa noin 4 prosenttia vuoteen 2024 mennessä.
Lämpöpumppujen myynti on kasvanut siinä määrin, että joillakin alueilla ne ovat ohittamassa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien lämmitysjärjestelmien myynnin, mutta kasvu on epäsäännöllistä. Alustavat kustannukset ovat edelleen korkeat erityisesti kotitalouksille, eivätkä ne sovellu kaikkiin rakennustyyppeihin. Kun tarkastellaan järjestelmää sekä lämmitykseen että jäähdytykseen, ne ovat erittäin kustannustehokkaita, ja niiden valmistuksessa on synergiaetuja yrityksille, jotka jo tuottavat ilmastointijärjestelmiä, joten tämä on ala, joka tulee muuttumaan erityisesti liikerakennuksissa.
Yritysten kannalta paras asia on edelleen sama kuin aiemmin – eristää! Äläkä unohda, että voit vähentää myös auringonpaisteesta johtuvaa ylikuumenemista.
Lähteet: Kansainvälinen energiajärjestö, Energiainstituutti, Our World in Data.
Kuva: Pixabay