Digitaaliset opasteet ovat valtaamassa mainostilaa digitaaliselta laajakuvatulostukselta. Mutta kumpi tekniikka voittaa? Sonja Angerer analysoi Digital Signagea ja suurkuvatulostusta ja vertailee näitä kahta.
Digitaalisia opasteita nähtiin ensin lippulaivamyymälöissä, kuuluisissa museoissa ja ostoskeskuksissa, mutta nyt niitä on kaikkialla. Digitaaliset opasteet näyttävät vallanneen monia opaste- ja mainostiloja, jotka aiemmin olivat digitaalisen laajakuvatulostuksen käytössä. Tuoreen Futuresource-tutkimuksen mukaan tämä on vähentynyt, ja ammattikäyttöön tarkoitettujen näyttöjen volyymi EMEA-alueella vähenee 10 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020.
Käydään läpi digitaalisen opastuksen ja suurkuvatulostuksen edut ja haitat, jotta voidaan selvittää, mikä on näiden kahden eri tekniikan tulevaisuus.
Käsittelemme kolme pääasiallista aihetta:
- Viestinnän vaikutus
- Kestävä kehitys
- Tulevaisuuden turvaaminen
Viestinnän vaikutus: Digitaaliset opasteet vs. suurkuvatulostus
Painettujen sovellusten välillä on selviä eroja, jotka liittyvät erityisesti sisältövalintoihin: staattinen kuva tai teksti verrattuna animoituihin kuviin ja videoihin. Videot ovat tehokkaampia kuin staattinen sisältö, koska ne tarjoavat enemmän vuorovaikutusta ja sitoutumista. Wordstreamin mukaan lähes 60 prosenttia johtajista valitsee videosisällön staattisen kopion sijaan. Videot herättävät huomiota, ja tämä on mahdollista vain näytöillä. Tämä on yksi syy siihen, miksi monissa Euroopan maissa videonäytöt on kielletty katujen ja moottoriteiden läheisyydessä, koska ne häiritsevät liikaa ja uhkaavat kuljettajien ja matkustajien turvallisuutta.
Tekniikka tarjoaa toisenkin suuren edun kaikkiin painettuihin sovelluksiin verrattuna. Jos näyttö on liitetty tietoverkkoon, sisältöä voidaan helposti muuttaa vuorokaudenajan tai ohikulkijoiden määrän mukaan. Kauppakeskusten nykyaikaiset digitaaliset opastejärjestelmät voivat lähettää sisältöä, joka on suunnattu yksittäiselle näytön edessä seisovalle henkilölle. Digitaalisten opasteiden ohjelmistokehittäjät luottavat yhä enemmän tekoälyyn (AI, artificial intelligence), jonka avulla yleisö voidaan kohdentaa entistä tarkemmin.
”Yksinkertaisesti sanottuna: jos digitaaliset opasteet tarjoavat värikkäitä kuvia enemmän lisäarvoa, ne todennäköisesti syrjäyttävät painetut sovellukset”, sanoo Balthasar Mayer, müncheniläisen, digitaalisiin opasteisiin keskittyneen invidis consultingin päätoimittaja.
Hän toteaa: ”Tämä koskee myös ulkomainontaa. Digitalisaatio on väistämätöntä, sillä yhä useammat yritykset useilla eri toimialoilla käyttävät digitaalista opastusta, esimerkiksi pikaruokaravintolat voivat muuttaa hintoja ja tarjouksia kaikissa toimipisteissään tai myös vain yhdessä paikassa”.
CAPTION: Stroeerin jättiläisjuliste Berliinissä. Kun on kyse staattisesta keskipitkän ja pitkän aikavälin mainonnasta, suurkuvatulostus on selvä voittaja. Kuva: Stroeer
Kestävyys: Digitaaliset opasteet: Suurkuvatulostus vs. digitaaliset opasteet
On kiistanalaista, voiko mainonta todella olla kestävää. On esitetty väite, että mainonta voi johtaa tuhlaavaan kulutukseen, kuten Eco Warrior Princessin kaltaisissa blogeissa todetaan .
360 Agency Berlin on ”maailman ensimmäinen mainostoimisto, joka edistää yksinomaan kestäviä brändejä ja aloitteita”. Heidän viimeisimmissä kampanjoissaan Euroopan unionille ja Keens Footwearille käytetään sekä painettua ulkomainontaa että sosiaalisen median sisältöä ja mainoksia.
Vaikka LFP:n ja digitaalisten opasteiden sisä- ja ulkotiloissa käytettäviä sovelluksia on monenlaisia, molemmissa sovelluksissa on kaksi pääasiallista kestävyysongelmaa.
- Kierrätettävyys
- Sähkönkulutuksen aiheuttama hiilijalanjälki
Kierrätettävyyden osalta voisi olettaa, että painotuotteet ovat kierrätettävämpiä, mutta tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Teollisuusaloite European Paper Recycling Council saavutti 74 prosentin kierrätystavoitteen paperin kierrätykselle vuodeksi 2020. Näin ollen paperin kierrätysaste EU:ssa on nykyisin paljon korkeampi kuin Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Monia LFP-sovelluksia ei kuitenkaan nykyään paineta paperipohjaisille alustoille vaan muoville, kartongille tai kankaille, joiden kierrätysaste on paljon alhaisempi kuin paperin. Digitaalisella näytöllä esitettävä videosisältö ei sen sijaan tarvitse minkäänlaista kierrätystä, koska se ei ole fyysistä.
On tärkeää ymmärtää, että tulostuskoneet ovat sähköistä jätettä, aivan kuten Digital Signage -näytötkin. Yhdistyneiden kansakuntien yliopiston maailmanlaajuisen e-jätteen seurantakeskuksen mukaan elektroniikkatuotteita hävitetään vuosittain 50 miljoonaa tonnia. Keskimääräisen LCD-näytön arvioidaan kestävän 4-7 vuotta. MicroLED- ja plasmanäytöt voivat kestää jopa 11 vuotta.
Virrankulutuksen aiheuttaman hiilijalanjäljen osalta LFP-näytöt vaikuttavat paremmilta kuin digitaaliset opasteet, sillä painettu media ei yleensä tarvitse sähköä asennuksen jälkeen. LG Electronics julkaisi yksityiskohtaisen hiilidioksidipäästöraportin näyttöjen osalta vuosien 2020-2021 kestävän kehityksen raportissaan. Raportin mukaan yli 80 prosenttia hiilidioksidipäästöistä syntyy näyttöjen käytön aikana.
LCD-sovellusten tehonkulutus sisätiloissa on arviolta 100-400 wattia, mikä riippuu koosta, sisällöstä ja kirkkaudesta. Erittäin suuret MicroLED-näytöt ulkona voivat vaatia yli 400 wattia neliömetriä kohden. Tyypillinen Digital Signage -sovellus toimii 16 tuntia päivässä ympäri vuoden.
Euroopan unionin energiatehokkuusmerkinnän maaliskuun 2021 päivityksen jälkeen useimmat digitaaliset LCD-näytöt saavat luokituksen ”G”, joka on alhaisin luokitus. Tämä koskee vain näyttöä, eikä siinä oteta huomioon verkkoyhteyksiä, ilmastointikoteloita tai kameroita.
Vaikka digitaalisten opasteiden teollisuus on tunnistanut ongelman ja on viime aikoina panostanut ”vihreisiin opasteisiin”, sähkönkulutuksesta aiheutuvan hiilijalanjäljen osalta LFP näyttää olevan voittaja.
YMPÄRISTÖ: Digital Signage -näytön sisältöä voidaan muuttaa helposti. Kuvassa: Samsungin 75-tuumainen Business TV Löwenherz Gastronomie Wehrheimissa. Kuvan luotto: Samsung
Tulevaisuuden varautuminen: LFP vs Digital Signage
Digitaalisten opasteiden viimeisin lasku saattaa olla merkki siitä, että näyttöjen tarve vähenee, mikä saattaa johtua raaka-aineiden ja sirujen maailmanlaajuisesta puutteesta.
Nykyään ulkomainonta on siirtymässä painopisteen ulkopuolelle: Stroeer, yksi Saksan suurimmista ulkomainonnan (OOH) asiantuntijoista, on asettanut Digital Out Of Home (DOOH) -mainonnan etusijalle sekä ulko- että POS-sovelluksissa.
Ohjelmallisen mainonnan / reaaliaikaisen tarjousten tekemisen lisääntyessä on myös helppo sisällyttää näyttöjä mainosvarastoon. Näin on mahdollista myydä näyttökohtaista mainostilaa välittömän sisällön välittämistä varten monissa eri kanavissa, kuten digitaalisissa opasteissa, verkkosivustoilla ja sosiaalisen median kanavissa. DOOH-sovelluksista on tullut osa kukoistavaa verkkomainonnan maailmaa, ja aiemmin saavuttamattomat mediabudjetit ovat todennäköisesti suurin etu LFP:hen verrattuna.
”Ulkomainonnan ohjelmallinen varaaminen nopeuttaa digitalisoitumista entisestään. Ohjelmaperusteinen mainonta on esimerkki digitaalisen opastuksen eduista kaikilla aloilla. Kyse on muustakin kuin värikkäistä, liikkuvista kuvista: prosessien yleinen digitalisointi lisää joustavuutta, nopeuttaa käsittelyä ja helpottaa pääsyä”, Mayer sanoo.
Kun on kyse pitkäaikaisesta staattisesta mainonnasta, LFP soveltuu hyvin ulko- ja POS-mainontaan, sillä sen etuna ovat ”kokonaiskustannukset”, sillä energiakustannukset nousevat jatkuvasti.
Viimeaikaiset laajakuvainnovaatiot, kuten Blowup Median ”The Pure”, PVC-vapaat megaposterit, joissa on ilmaa puhdistava pinnoite, voivat auttaa vähentämään hiilijalanjälkeä entisestään ja vakiinnuttaa painetun mainonnan kestäväksi vaihtoehdoksi. Digitaalisen opastuksen ja suurkuvatulostuksen osalta näyttää siltä, että LFP:llä voi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä olla samanlainen loppu kuin analogisella tulostuksella, sillä se voi jäädä kapeisiin ja erikoissovelluksiin.