Tekstiiliteollisuus on maailman viidenneksi suurin teollisuuden saastuttaja, ja se tuottaa valtavasti jätettä. Euroopassa 87 prosenttia tekstiilijätteestä poltetaan. ISO on kehittämässä uutta standardia ISO 22067-3, jonka tarkoituksena on puuttua tähän ongelmaan. Tämä standardi tarjoaa tekstiili- ja jalkineteollisuuden toimitusketjulle välineitä, joiden avulla voidaan viestiä ja parantaa kaikkien painatusprosessien ympäristövastuullisuutta.
Tekstiiliteollisuus on yksi maailman pahimmista teollisuudenaloista, kun on kyse kielteisistä ympäristövaikutuksista. Ala on tunnetusti vesi- ja energiavaltainen ja tuottaa hämmästyttävän paljon jätettä. Jos tarkastellaan primaarimateriaalien käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä, tekstiiliteollisuus on viidenneksi suurin teollisuudenala ympäristövaikutusten osalta. Euroopan parlamentin raportin mukaan vain noin 1 prosentti Euroopan käytetyistä vaatteista kierrätetään uusiksi vaatteiksi. Ilmeisesti eurooppalaiset käyttävät lähes 26 kiloa vaatteita vuodessa, ja tästä huikeat 11 kiloa heitetään pois. Osa näistä poisheitetyistä vaatteista viedään EU:n ulkopuolelle, mutta suurin osa tästä jätteestä poltetaan. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan 87 prosenttia tekstiilijätteestä poltetaan. Paikoissa, joissa tekstiilijätteen määrä kasvaa, pikamuoti pahentaa tilannetta entisestään. Mutta se on toinen tarina. Sillä välin tekstiilien painamisesta pyritään tekemään kestävämpää.
ISO laatii parhaillaan uutta standardia, ISO 22067-3. Tarkoituksena on tarjota välineitä, joiden avulla tekstiilien painatuksesta voidaan tehdä ympäristövastuullisempaa. Graafinen tekniikka – painotuotteiden ympäristönäkökohtien ilmoittamista koskevat vaatimukset -sarjan kolmas osa on omistettu yksinomaan tekstiileille. Asiakirjan tarkoituksena on antaa painoille väline, jolla ne voivat tiedottaa tekstiilien ja jalkineiden painamisessa käytettävien painomenetelmien ympäristönäkökohdista. Ympäristönäkökohdat ovat asioita, joilla voi olla ympäristövaikutuksia. Tämän vuoksi asiakirja on merkityksellinen koko tuotantoketjun kannalta, mukaan lukien painoprosessit ja painetut koristeet. ISO 22067-3 ei kata kankaan värjäysprosesseja, mutta sitä sovelletaan kaikkiin painomenetelmiin, niin analogisiin kuin digitaalisiinkin.
ISO 22067-3 -standardia kehitetään, koska tekstiilien tuotantoprosesseissa käytetään valtavia määriä resursseja. Ne aiheuttavat lukuisia ja monimutkaisia päästöjä veteen ja ilmaan sekä suuria jätemääriä, jotka on jo todettu Euroopassa. Tekstiilien ja jalkineiden painaminen on tuotantoprosessi, ja siksi siitä olisi tehtävä ympäristövastuullisempi. Standardissa esitetään yhteenveto siitä, mitä on otettava huomioon, jos halutaan tiedottaa tuotteiden ympäristönäkökohdista ja
prosessit tehokkaasti. Kaikkien tekstiilien ja jalkineiden painotuotteiden tuotantoketjujen toimitusketjuihin osallistuvien tulisi olla kiinnostuneita tästä työstä, koska heidän asiakkaansa ovat kiinnostuneita. Se, ovatko he sitä vai eivät, jää nähtäväksi. ISO 22067-3:n kehitys on käynnissä, ja sen odotetaan ilmestyvän ensi vuonna.
Kuva: Engin Altundağ