Clare Taylor keskustelee YK:n kestävän kehityksen tavoitteista sosiaali- ja työllisyyskysymyksissä. Clare tarkastelee tavoitetta 8: Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu ja tavoitetta 5: Sukupuolten tasa-arvo, jotka molemmat ovat keskeisiä COVID-19:n aikana.

 

Kuten aiemmin tässä sarjassa mainittiin, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteissa on kyse muustakin kuin vain ympäristön kestävyydestä: ne kattavat kaikki kolme pilaria eli ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kestävyyden. Hyviä esimerkkejä kahdesta viimeksi mainitusta, jotka ovat yritysten kannalta merkityksellisiä, ovat tavoite 8: ihmisarvoinen työ ja talouskasvu ja tavoite 5: sukupuolten tasa-arvo, erityisesti nyt, kun me kaikki kärsimme pandemian vaikutuksista. Monet yritykset ja ihmiset ovat menettäneet työtä ja tuloja, kuten tiedämme; maailmanlaajuisesti naiset ovat kärsineet eniten kamppailusta palkattoman hoidon, kotiopetuksen ja työn yhteensovittamisesta.

Kaikki tavoitteet ovat riippuvaisia toisistaan, ja muita tavoitteita, jotka liittyvät läheisesti näihin kahteen tavoitteeseen ja jotka ovat tärkeitä yrityksille, ovat tavoite 1 ” Ei köyhyyttä”, tavoite 4 ” Laadukas koulutus ” ja tavoite 10 ” Eriarvoisuuden vähentäminen”.

Merkitys yrityksesi kannalta

Köyhyys ei ehkä tunnu niin merkitykselliseltä yritykselle, joka toimii yhdessä maailman vauraimmista maista, mutta se on sitä, varsinkin tällä hetkellä. Esimerkkinä mainittakoon, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuosina 2018/19, ennen Covidia, 13 prosenttia työntekijöistä eli köyhyydessä.

Mutta pienikin yritys voi vaikuttaa: esimerkiksi Euroopassa pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat 99 prosenttia kaikista yrityksistä ja jopa 70 prosenttia kokonaistyöllisyydestä. Yhdessä ne voivat saada aikaan muutoksia.

Katso toimitusketjua
Vaikka maksat omille työntekijöillesi oikeudenmukaista palkkaa, toimitusketjussa tilanne voi olla toinen. Lehdistössä on esiintynyt useita tapauksia, joissa monet pienyritykset käyttävät alihankkijoita, kuten siivous- tai kuriiripalveluja, jotka eivät ole maksaneet oikeudenmukaisesti. Mitä enemmän teidän kaltaisenne yritykset esittävät kysymyksiä, sitä suurempi paine tällaisiin yrityksiin kohdistuu, jotta ne muuttaisivat toimintaansa: tämä on yksi toimitusketjun avoimuutta edistävistä tekijöistä. Ja mitä enemmän loppuasiakkaasi kiinnittävät huomiota siihen, mitä heidän toimitusketjunsa tekee tällä alalla, sitä pienempi on riski, että kilpailijasi alittavat sinut, koska heidän kilpailijansa eivät toimi oikein henkilöstöään kohtaan.

Katse sisäänpäin
Myös pienemmät yritykset voivat auttaa puuttumaan epätasa-arvoon oman yrityksensä sisällä, ja ne auttavat itseään siinä. Toinen maailmanlaajuinen ongelma on se, että nuoret työntekijät kuuluvat kaksi kertaa todennäköisemmin työssäkäyvien köyhien joukkoon kuin aikuiset. Silti teollisuutemme työvoima ikääntyy, ja tätä aihetta käsitellään toisaalla FESPAn verkkosivustolla; se ei houkuttele riittävästi nuoria. Jäsenyritysten keski-ikä oli vuoden 2018 väestönlaskennan mukaan 44 vuotta, ja vain 25 prosenttia henkilöstöstä oli alle 35-vuotiaita. Yritysten omistajat menettävät tämän seurauksena paljon lahjakkuutta ja innostusta, ja ovat vaarassa pysähtyä sekä vaarassa, että he eivät pysty rastittamaan asiaankuuluvia ruutuja asiakaskyselylomakkeissa.

Tavoitteen 4.4 saavuttaminen: vuoteen 2030 mennessä on lisättävä huomattavasti niiden nuorten ja aikuisten määrää, joilla on asianmukaiset taidot, mukaan lukien tekniset ja ammatilliset taidot, työllisyyttä, ihmisarvoisia työpaikkoja ja yrittäjyyttä varten, voisi ehkä auttaa sekä nuorisoa että teollisuutta. Tietoisuuden lisääminen alan jännittävistä teknologisista muutoksista, hyvän työpaikkakoulutuksen tarjoaminen, Covidin uudeksi normiksi tekemän etätyön joustavuuden tarjoaminen ja hyvä urarakenne nuorten houkuttelemiseksi ja pitämiseksi alalla johtavat siihen, että alan ammattitaitoinen henkilökunta tasapainottaa ikäeroa ja varmistaa, että vanhemman henkilökunnan jäädessä eläkkeelle yrityksessä on edelleen tarvittavaa tietoa ja kokemusta. Se on periaatteessa seuraajasuunnittelua laajemmassa mittakaavassa.

Ajattele yritystäsi pidemmälle
Sukupuolten tasa-arvon lisääminen, jos se on mahdollista, on toinen voiton ja voiton alue yrityksille. Alan sukupuolijakauma on hyvin epätasa-arvoinen: FESPAn laskennan mukaan 17 prosenttia on naisia ja 80 prosenttia miehiä. Muiden alojen tilannetta tarkasteltaessa on mielenkiintoista huomata, että vuonna 2017 kaksi kolmesta sukupuolten tasa-arvon kannalta tärkeimmästä alasta olivat vähittäiskauppa, jossa 63 prosenttia henkilöstöstä ja 54 prosenttia ylimmästä johdosta oli naisia, ja majoitus- ja ravitsemistoiminta, jossa 51 prosenttia henkilöstöstä ja 45 prosenttia ylimmästä johdosta oli naisia (CSR Europen CSREurope-SDG-Whitepaper2017-The-Value-For-Europe-julkaisusta). Olisi mielenkiintoista tietää, mihin nämä alat sijoittuvat teollisuuden asiakaskunnan jakaumassa ja mitkä ovat niiden toimitusketjuun kohdistuvat odotukset.

Samassa raportissa todettiin, että ”…yritykset, joissa on vähintään yksi naisjäsen hallituksessa, menestyvät 10 prosenttia paremmin kuin yritykset, joissa ei ole naisjäseniä hallituksessa”. Lisäksi yritykset, joissa yli 30 prosenttia naisista on johtotehtävissä, ovat saaneet keskimäärin 25 prosenttia enemmän voittoa. Kulttuurisesti yritykset, jotka tarjoavat naisille osallistavia mahdollisuuksia ja ovat tasapainoisia työvoiman koostumuksen suhteen, hyötyvät lahjakkuuksien houkuttelusta ja säilyttämisestä, motivaatiotasosta, monimuotoisuudesta ja uusien asiakkaiden houkuttelusta.” Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistyöstä on siis jälleen kerran hyötyä yrityksille.

Politiikka ja lainsäädäntö

Koska kestävän kehityksen tavoitteet ovat maailmanlaajuisia tavoitteita, jotka yli 190 maata on hyväksynyt eri puolilla maailmaa, niiden täytäntöönpanopolitiikat ovat hyvin erilaisia ja heijastavat maiden hyvin erilaisia tarpeita. Tässä artikkelissa käsitellään väistämättä vain muutamia sosiaali- ja työllisyyskysymyksiä.
Sosiaali- ja työllisyyskysymyksiin liittyvä lainsäädäntö on hyvin laaja, vähimmäispalkkaa ja samapalkkaisuutta koskevista laeista nykyaikaiseen orjuuteen, ja lisäksi on myös epäsuoraa lainsäädäntöä: esimerkiksi jätelainsäädännön noudattaminen auttaa vähentämään riskiä siitä, että jätettä päätyy paikkoihin, joissa tarjottu työ ei ole ihmisarvoista, työntekijöitä ei suojella tai edes oteta huomioon, eikä niistä todellakaan makseta hyvää palkkaa tai, mikä on vielä pahempaa, niitä hoitavat pakkotyövoimaa käyttävät jengiyrittäjät.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kestävän kehityksen tavoitteiden huomioon ottamisesta sosiaalisissa ja työllisyyskysymyksissä on monia liiketoiminnallisia etuja. Ihmiset, jotka tuntevat itsensä arvostetuiksi, joita kohdellaan oikeudenmukaisesti, joilla on tarvittava joustavuus työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi ja jotka saavat hyvää koulutusta ja etenevät työssään, ovat tuottavampia ja uskollisempia työnantajalleen. Asiakkaat, jotka pyrkivät ratkaisemaan omia sosiaalisia ja eettisiä huolenaiheitaan, tarkastelevat toimitusketjujensa samanlaisia sitoumuksia. Se vie meitä kaikkia askeleen eteenpäin.