Nykyisten LFP-ohjelmistojen ja -koneiden avulla on helpompaa kuin koskaan olla tuottavampi. Monet digitaaliset tulostajat suhtautuvat päivittäiseen työhönsä kuitenkin edelleen analogisesti. Mitä tuottavuus edes tarkoittaa ja mitkä ovat oikeat työkalut sen parantamiseksi?

Hiljattain eräs tulostin sanoi minulle: ”Tuottavuus ei ole ongelma, koska meillä ei ole niin kiire.” Hänen asenteensa näyttää olevan sama kuin monilla tulostajilla, mutta tämä asenne vaikuttaa melko oudolta. Nyt on sopiva aika arvioida uudelleen työnkulkuja ja parhaita käytäntöjä.

Kun talous alkaa elpyä monissa maissa, luotettavien ja tehokkaiden työnkulkujen luominen on ratkaisevan tärkeää, jotta päästään kilpailijoiden edelle. On monia uusia tuotteita, jotka voivat auttaa yrityksiä tehostamaan LFP:n tuottavuutta koko työnkulussa suunnittelusta viimeistelyyn.

Mitä tuottavuus sitten on? Ja ei, se ei ole ”enemmän tekemistä lyhyemmässä ajassa”, koska se ei toimi näin. Tuottavuus määritellään tuotannon tehokkuudeksi. Tai lyhyesti sanottuna tuotantotuloksen (tuotos) ja tuotannontekijöiden (panos) käytön suhde. Näin ollen tuottavuuden kasvu tarkoittaa joko suurempaa tuotosta tietyllä määrällä tuotannontekijöitä, kuten työtunteja, substraatteja, painovärejä jne. Toinen tapa lisätä tuottavuutta on vähentää tuotannontekijöiden määrää tietyn tuotoksen saavuttamiseksi. Jos voit tulostaa saman määrän töitä yhdellä tulostimella kahden tulostimen sijasta, olet jo parantanut tuottavuuttasi.

Tuottavuus ja työnkulku

”Työnkulku” on ollut painamisen muotisana jo jonkin aikaa. Useimmat ihmiset ajattelevat tässä yhteydessä ohjelmistotyökaluja ja automaatiota, mutta mikä tahansa toistettava ja organisoitu toiminta on jo työnkulku. Jos siis painotalo päättää tulostaa asiakkaan JPG-kuvat suoraan muistitikulta erilliselle tulostimelle, suihkuttaa tulosteen kirkkaalla lakalla tölkistä, asettaa sen pöydälle kuivumaan ja leikkaa sitten ääriviivat käsin leikkuuveitsellä, kyseessä on jo työnkulku. Tosin useimmissa tapauksissa se ei ole kovin tehokas ja skaalautuva.
Nykyaikainen LFP-työnkulku voidaan määritellä seuraavien vaiheiden avulla:

  • Painettujen sovellusten suunnittelu
  • Tietojen optimointi
  • Tulosta
  • Viimeistely

Tätä työnkulkua edeltäviä ja sen jälkeisiä organisatorisia vaiheita voidaan myös integroida, kuten verkkokauppa, CRM tai automaattinen laskutusjärjestelmä. Tässä artikkelissa keskityn edellä mainittuihin vaiheisiin, koska ne todennäköisesti tapahtuvat (täyden palvelun) painotuotannossa.

SAi Flexi 21 RIP tarjoaa integroitua muuttuvien tietojen tulostusta tuottavuuden (ja mahdollisesti parempien katteiden) lisäämiseksi.

Kuvan luotto: SAi

Tuottavuus LFP-sovelluksia suunniteltaessa

Useimmat graafisen alan ihmiset tuntevat Photoshopin tai InDesignin käytön. Monet Adoben sovellusten vanhentuneet versiot ovat edelleen käytössä. Näin käy usein pienemmissä painotaloissa tai itsenäisten suunnittelijoiden keskuudessa, jotka väittävät, että Creative Cloud -tilaus on ”liian kallis” tai ”ei vaivan arvoinen”.

Tuottavuuden kannalta tämä vaikuttaa oudolta. Nykyaikaisissa ohjelmistoversioissa on monia aikaa säästäviä ominaisuuksia, esimerkiksi motiivien leikkaaminen. Niissä käytetään myös uusinta Adobe PDF Print Engineä, mikä helpottaa niiden tulostamista tarkoitetulla tavalla.

Adoben suurin kilpailija Corel tarjoaa edelleen elinikäisiä lisenssejä CorelDraw Graphics Suite 2021 -ohjelmalleen. Uusimmassa 2021-versiossa CorelDraw.appissa on kehittyneitä yhteistyövälineitä ja Microsoft Teams -integraatio, mutta tämä on saatavilla vain tilaajille.

Selainpohjaisten kilpailijoiden, kuten graafisen ohjelmasarjan Visme tai Serif Affinity Bundlen, myötä suunnitteluohjelmistojen segmenttiin on tullut uusia kilpailijoita. Vakiintuneeseen ohjelmistoon ja työnkulkuun pitäytyminen voi heikentää tuottavuutta, sillä vanhempia versioita käytettäessä on todellinen yhteensopimattomuusvirheiden vaara. Nykyaikaiset ohjelmistoversiot keskittyvät paljon enemmän uudempiin suunnittelusovelluksiin, kuten sosiaaliseen grafiikkaan. Ajantasaiset suunnitteluohjelmistot voivat paitsi lisätä tuottavuutta, myös laajentaa arvoketjua, sillä ne säästävät aikaa, joka kuluu tulostussuunnitelmien skaalaamiseen uusia(kin) kanavia, kuten Instagramia, varten.

Colorgate Productionserver 21 laajennetuilla värinhallintavaihtoehdoilla.

Kuvan luotto: Colorgate

RIP:t ja tuottavuus

Rasterikuvaprosessorit (RIP) ovat LPF:n tuottavuuden kannalta avainasemassa. Monissa markkinoiden johtavissa tulostimissa on RIP-perusversio, joista Mimaki´s Raster Link ja Roland DG:n VersaWorks ovat näkyvimpiä esimerkkejä. Monissa painotaloissa, joissa on vain yksi tai kaksi tulostinta, voi riittää paketoitu RIP, jossa on jo mukana perusvärinhallinta, laatoitus ja pesäkkeet.

Monipuolinen ohjelmistoympäristö ei auta tuottavuutta, kun useiden RIP-ohjelmien jatkuvat päivitykset ja tietoturvatarkastukset ovat käynnissä.

Modulaarisen Colorgate Productionserverin, Caldera RIP:n tai SAi Flexin kaltaiset RIP-ohjelmat käyttävät useita erilaisia tulostimia, värinhallintalaitteita ja leikkuupöytiä vain yhdellä asennuksella. Ne tarjoavat myös aikaa säästäviä lisäominaisuuksia, kuten muuttuvien tietojen tulostuksen tai samanaikaisen tulostuksen kopioinnin aikana. Yhtenäisen RIP-ratkaisun asentaminen usean tulostimen myymälään vaatii asiantuntijatietoa, joten RIP-ratkaisun vaihtaminen on vakava investointi. Kun se integroidaan Caldera Nexion kaltaiseen työnkulkuohjelmistoon, RIP on mahdollista yhdistää muihin sovelluksiin, kuten verkkokauppoihin, MIS/ERP- ja CRM-ohjelmistoihin.

EFI:n Fiery Inkjet -ratkaisut on suunniteltu integroitaviksi monien muiden tuottavuusohjelmistojen kanssa. Työnkulkujen integroinnin, automatisoinnin ja raportointiohjelmistojen hienosäätö olemassa olevaan painotaloon voi olla haastavaa, mutta Durst Software & Solutions tarjoaa älykkäitä ja yksinkertaisia ohjelmistoratkaisuja prosessien virtaviivaistamiseen. HP:n PrintOS:ssä on myös laaja valikoima sovelluksia, jotka liittyvät tulostusprosessiin.

Tulostaminen luottavaisin mielin

Aikaisemmin laajakuvatulostuksen käyttäjiä koulutettiin usein vain yhden tuotemerkin tulostimille, joskus jopa vain yhdelle koneelle. Tämä aiheutti luonnollisesti monenlaisia ongelmia, joten nykyään käyttökokemus ja laajakuvakoneiden ja superlaajakuvakoneiden luotettavuus on parantunut huomattavasti.

Monissa laajakuvamittaisissa standardisovelluksissa tarvitaan hyvin vähän asiantuntijatietoa. Jopa värinhallinta oli aikoinaan tulostuksen huippu, ja nyt siitä on tullut helpompaa, koska monilla alustoilla on profiilit markkinoiden johtavia RIP/muste/tulostin-yhdistelmiä varten. Valmistajat, kuten Canon ja HP, integroivat jopa omia tai sertifioituja substraattejaan tulostinajureihinsa ja RIP-ohjelmiinsa.

Vaikka erittäin ammattitaitoinen käyttäjä voi vielä hienosäätää tulosta mukautetuilla profiileilla, hyvän kolmannen osapuolen substraattiprofiilin avulla saavutettu laatu ylittää todennäköisesti useimmat asiakkaiden odotukset.

Automatisoitu viimeistely ja työvoima

Nopein ja tuottavinkaan tulostin ei lisää tuottavuutta, jos viimeistelyosasto ei pysy perässä. Viime vuosina monet painotalot ovat perustaneet erittäin suuria viimeistelyosastoja, jotta ne voisivat selviytyä teollisen tehon tulostimien tulostusruuhkista.

On todennäköistä, että COVID:n, lomautettujen työntekijöiden ja vähittäiskauppojen sulkemisen jälkeen monet kirjapainot saattavat joutua vähentämään työvoimaansa. Ihmisten rinnalla viimeistelyssä työskentelevät robotit yleistyvät lähivuosina, mikä lisää tuottavuutta suuremmissa painotaloissa.

Miten… automatisoida ja silti olla tuottava?

On hyvin yleinen väärinkäsitys, että automatisoitu työnkulku tarkoittaa erinomaista tuottavuutta. Vaikka lähes mikä tahansa fiksu työnkulku auttaa ylläpitämään laatua, työvoimaa ja asiakastyytyväisyyttä, automaatio vaatii aina tietyn määrän toistuvia vaiheita ollakseen todella hyödyllistä. LFP:ssä tämä tarkoittaa lähinnä tiettyä päivittäistä keskimääräistä ajopituutta.

Esimerkkinä mainittakoon, että kertakäyttöisiin yksilöllisiin kulutustavaroihin erikoistunut painotalo voi huomata, että robotin käyttö voi vähentää tuottavuutta, koska yksikön ohjelmointi voi viedä paljon enemmän aikaa kuin itse tehtävä.

Kaikissa työnkuluissa, jotka on suunniteltu lisäämään tuottavuutta, oli ne sitten automatisoituja tai ei, on oltava:

  • kiinteät asetukset ja parametrit
  • valvontarutiini

Sen on silti oltava riittävän monipuolinen ongelmien tai hätätilanteiden varalta. Jos esimerkiksi jokin tärkeä osa kassakoneen suunnittelusta vahingoittuu asennuksessa, on tarpeen painattaa se uudelleen lyhyellä varoitusajalla ilman, että koko tuotanto vahingoittuu.

Toinen tärkeä tekijä ovat ihmiset: mikä tahansa uusi työnkulku tai automaatiovaihtoehto, jota henkilökunta ei ymmärrä, todennäköisesti murentaa moraalia ja vähentää tuottavuutta.

Psykologisesta näkökulmasta katsottuna uusi alku pandemian jälkeen saattaa auttaa irtautumaan vanhoista rutiineista. Tai kuten alussa mainitsin: työnkulun optimoinnille ja automatisoinnille ei ole koskaan ollut parempaa aikaa kuin nyt.