Laurel Brunner kertoo, miten tärkeää on, että painotalot palkkaavat henkilöstöönsä kestävän kehityksen vastuuhenkilön.
Meillä on toimitusjohtajia, teknologiajohtajia, toimitusjohtajia, talousjohtajia ja toimitusjohtajia, joten miksi paino- ja kustannusalalla on niin vähän toimitusjohtajia? Kestävän kehityksen johtajilla, joiden tehtävänä on johtaa yrityksen kestävää kehitystä, on laaja ja mielenkiintoinen toimenkuva. Toisaalta voisi ajatella, että he huolehtivat vain yrityksen ympäristöulottuvuudesta. Heidän vastuualueensa voi kuitenkin ulottua myös yrityksen yleiseen terveyteen ja sen kestävän tulevaisuuden varmistamiseen. Lähtökohdasta riippuu, kumpi niistä on etusijalla ja kuinka paljon.
Paino- ja kustannusalalla useimmat yritykset ovat pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Tämän vuoksi voi olla kallista nimetä yksittäinen henkilö hoitamaan ympäristön kestävyyttä. Pienemmillä yrityksillä ei myöskään välttämättä ole valmiuksia ylläpitää kestävän kehityksen vastuuhenkilön roolia pitkällä aikavälillä. Järkevämpää on, että tehtävä voidaan helposti liittää olemassa oleviin toimintoihin, kuten rahoitukseen tai liiketoiminnan kehittämiseen. Yhteiskuntavastuuhenkilön tehtävänä on edistää yrityksen yleistä missiota ja sitoutumista kestävän kehityksen ohjelmien edistämiseen ja hallinnointiin. Tällaisessa skenaariossa on kuitenkin olemassa vaara, että fokus katoaa, joten sitoutumisen on oltava ehdotonta.
On todettava, että vilpitön ja aktiivinen sitoutuminen kestävään kehitykseen paino- ja kustannusalalla ja niiden toimitusketjuissa on hajanaista. Kestävää kehitystä ei yleisesti pidetä alan tärkeimpänä prioriteettina, joten sen nostaminen keskeiseksi tehtäväksi tai vastuualueeksi on suhteellisen epätavallista. Kestävä kehitys on useimpien johtajien näkemysten marginaalissa, vaikka koko yritys saattaisi arvostaa aloitteita kestävämmän organisaation ja liiketoiminnan kehittämiseksi. Valitettavasti se on edelleen enemmän teoreettista kuin todellista. Mutta olipa organisaatio kuinka suuri tai pieni tahansa, kaikkien yritysten olisi asetettava ympäristövaikutusten vähentäminen etusijalle.
Se, miten henkilöt, joiden tehtävänä on tehdä tämä, onnistuvat, riippuu siitä, missä määrin ylin johto ja muut sidosryhmät tukevat heitä. Oikean tuen saaminen ja määrällinen määrittäminen on luonnollisesti ensimmäinen askel, samoin kuin budjetin määrittäminen. Tämän jälkeen yritysten yhteiskuntavastuuhenkilön on kyettävä ymmärtämään täysin kaikkien yrityksen toimintatapojen kestävyysulottuvuudet henkilöstöhallinnosta myyntiin ja toimitusketjun hallintaan. Hänen on myös oltava valmis jatkuvaan ja usein melko työläseen tietämyksen kehittämiseen. Konseptien kehittäminen sekä sitkeä päättäväisyys nykyisten tapojen parantamiseksi ja muutosten toteuttamiseksi on ehkä tehtävän vaikein osa: sen on oltava tehokasta ja vastuullista. Uusien kestävyyttä parantavien ideoiden on myös vastattava laajempia liiketoimintatavoitteita sekä kestävyystavoitteita. Tehokas viestintä on keskeistä YTJ:n roolissa, erityisesti kun ideoita on myytävä epäileville kollegoille ja toimittajille. Onneksi tämä on kaksisuuntainen tie, sillä harva johtaja haluaa pysyä mukana ympäristösäännösten liukkaassa tilanteessa. Jos yritys toimii useilla eri lainkäyttöalueilla, tämä osa-alue on entistäkin tärkeämpi sekä yrityksen että planeetan kannalta.
Lähdetiedot: Tämä artikkeli on tuotettu Verdigris-projektissa, joka on alan aloite, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta painamisen myönteisistä ympäristövaikutuksista. Tämä viikoittainen kommentti auttaa painotaloja pysymään ajan tasalla ympäristöstandardeista ja siitä, miten ympäristöystävällinen liikkeenjohto voi auttaa parantamaan yritysten tulosta. Verdigris-ohjelmaa tukevat seuraavat yritykset: Agfa Graphics, EFI, Fespa, Fujifilm, HP, Kodak, Miraclon, RicohSplashPR, Unity Publishing ja Xeikon.