Laurel Brunner kertoo YK:n Global Compact -aloitteen merkityksestä. Jäseniä ovat muun muassa Mercedes-Benz, Pearson ja Unilever, ja Heidelberg on nyt liittynyt jäseneksi.
Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact(UNGC) on vuonna 2020 käynnistetty aloite, jonka tarkoituksena on saada yritykset ympäri maailmaa työskentelemään maapallon elämän parantamiseksi. Osallistujat sitoutuvat kymmeneen ohjaavaan periaatteeseen sekä seitsemääntoista YK:n kestävän kehityksentavoitteeseen. YK kuvailee UNGC-hankettaan ”maailman suurimmaksi kestävän kehityksen aloitteeksi”, ja sitä se todennäköisesti onkin. Heidelbergin lisäksi jäseniä ovat muun muassa Mercedes-Benz, Pearson ja Unilever.
Heidelbergin siirto on muutakin kuin hyvän idean tukemista huulilla. Ja kyse on muustakin kuin materiaalin hankkimisesta kestävään kehitykseen perustuvaa markkinointia varten. YK:n yleiskonferenssissa edellytetään, että yritykset tekevät todellisia sitoumuksia ihmisoikeuksien parantamiseksi, vastuun jakamiseksi kestävästä tulevaisuudesta, korruption torjumiseksi ja sosiaalisten normien parantamiseksi. Lähes 21 000 yritystä on allekirjoittanut sitoumuksen, ainakin teoriassa, UNGC:n periaatteisiin. On epäselvää, miten YK valvoo ja mittaa sopimuksen noudattamista, joten kysyimme asiaa. Kerromme vastauksen, jos saamme sen.
Heidelberg sanoo liittyneensä UNGC:hen yhdenmukaistaakseen liiketoiminta- ja kehitysstrategiansa UNGC:n periaatteiden kanssa, jotka koskevat ihmisoikeuksia (kaksi periaatetta), työelämää (4), ympäristöä (3) ja korruption torjuntaa. Heidelbergin toimitusjohtaja Ludwin Monz kuvailee UNGC:n jäsenyyttä ”loogiseksi askeleeksi pyrkimyksissämme saada pienin ekologinen (sic) jalanjälki koko arvoketjussamme”. Tämä kuulostaa siltä, että Heidelberg saattaa tehdä yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa, esimerkiksi työnkulun hallinnan ja viimeistelyn alalla, tukeakseen alan suurempaa ympäristövastuuta, erityisesti Scope 3 -päästöjen osalta. Nämä ovat päästöjä, joihin organisaatio ei voi vaikuttaa, toisin kuin päästöt, joista se on suoraan vastuussa (Scope 1) ja epäsuorasti vastuussa, kuten energiaan liittyvät päästöt (Scope 2). Heidelberg on ilmoittanut pyrkivänsä vähentämis- ja kompensointitoimien avulla ilmastoneutraaliuteen Scope 1:n ja 2:n osalta vuoteen 2030 mennessä. Kuten useimmat selviytymiseen keskittyvät alan toimijat, Heidelberg pyrkii parantamaan tuotteidensa ja laitostensa energiatehokkuutta vähentämällä päästöjä ja nopeuttamalla siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön. VälttämättömätCO2-päästöt ”neutraloidaan … vapaaehtoisen kompensaation avulla”. Kuulostaa ikävältä. Yhtiö aikoo tehdä kaiken tarvittavan neutralisoinnin vuoteen 2040 mennessä, ainakin Scope 1 ja 2 -päästöjen osalta.
Tämä edistysaskel on osa Heidelbergin muutosta, jolla se pyrkii menestymään muuttuvassa maailmassa. Yritys on jo ryhtynyt toimiin vähentääkseen riippuvuuttaan painokoneiden myynnistä. Sen siirtyminen sähköautojen latausjärjestelmiin on osa tätä. Mutta sen ydinosaamisen hyödyntäminen ympäristöystävällisemmän elämäntavan tukemiseksi on kenties paljon voimakkaampi tahdonilmaus kuin YK:n ympäristöjärjestöön liittyminen. YK:n yleiskonferenssi voi olla jälleen yksi vastuuton keskustelupalsta, mutta ainakin se on yhteinen kehys. Sen periaatteet ovat yhteinen viitekehys kestävämmän tulevaisuuden tukemiseksi, ja toivomme, että monet muut paino- ja kustannusalan toimijat seuraavat esimerkkiä.
Kannen kuvan luotto Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact