Mitä eroa on tarrojen ja pakkausten välillä kapearaiteisen painatuksen osalta?

Nessan Cleary kertoo, miten pakkausmerkinnät on aina erotettu pakkauksista, mutta niiden väliset rajat hämärtyvät yhä enemmän.

Yksi yllättävimmistä seikoista viimeaikaisilla Fespa-messuilla on etikettipainokoneiden määrä, joka on alkanut näkyä. Tämä johtuu osittain siitä, että monet laajakuvalaitteita myyvät myyjät palvelevat myös etikettiteollisuutta, ja osittain siitä, että monet painopalvelujen tarjoajat pitävät etiketöintiä varteenotettavana keinona monipuolistaa liiketoimintaansa. Ensimmäisen sukupolven digitaaliset etikettipainokoneet olivat kapearaiteisia koneita, joiden tarkoituksena oli tarjota lyhyitä painosmääriä etikettien valmistajille. Monet uusimmista digitaalisista etikettiratkaisuista menevät kuitenkin tätä pidemmälle, ja ne on nyt suunnattu myös pakkausten piensarjamarkkinoille.

Kapearaiteisen painatuksen osalta tärkein ero etikettien ja pakkausten sovellusten välillä on tulostusleveys. Varhaiset mustesuihkukoneet jäljittelivät vanhempien flexoetikettipainokoneiden 240 mm:n leveyttä. Nykyään useimmat digitaaliset etikettipainokoneet ovat kuitenkin noin 340 mm:n levyisiä, ja alamme nähdä myös leveämpiä, 440 mm:n ja jopa 510 mm:n levyisiä koneita. Tämä mahdollistaa suuremman tuottavuuden, koska useita tarraratoja voidaan sijoittaa vierekkäin. Mutta mikä tärkeintä, mitä leveämpi painokone, sitä enemmän pakkaussovelluksia sillä voidaan käsitellä.

Yleisin näistä sovelluksista on pussit, joita voidaan käyttää monenlaisiin sovelluksiin välipaloista ja lemmikkieläinten ruoasta nestesaippua-annostelijoiden täyttöihin. Pusseja pidetään yleensä kustannustehokkaana pakkausmuotona nestemäisille tuotteille, kuten keitoille, mutta myös muille elintarvikkeille, kuten mikrossa lämmitettävälle riisille, ja niitä voidaan käyttää jopa kiinteille tuotteille, kuten kotitulostimien mustepatruunoille. Pandemia osoitti digitaalisesti painettujen pussien elinkelpoisuuden, koska sen ansiosta tuotemerkit voivat vaihtaa tuotantoaan nopeasti kuluttajien tarpeiden muuttuessa.

Useimmat pussit ovat yleensä melko pieniä, tyypillisesti noin näkkileipäpakkauksen kokoisia, joten 330-350 mm:n tulostusleveydellä varustettu etikettipainokone on riittävän leveä moniin tällaisiin sovelluksiin, ja se on varmasti hyvä lähtökohta.

Etikettipainokoneiden kautta on tulossa useita teknologisia muutoksia, jotka hyödyttävät myös pakkauksia. Näistä ilmeisin on odotettavissa oleva siirtyminen UV-kovetteisista painoväreistä vesipohjaisiin painoväreihin. Tämä hyödyttää elintarvikepakkauksia, koska UV-musteissa on riski, että jotkin kemikaalit, jotka ovat peräisin pääasiassa käytetyistä valoinitiaattoreista, siirtyvät pakkauksen läpi pakkauksen sisällä oleviin elintarvikkeisiin. Monet etikettipainokoneet tarjoavat UV-värisarjoja, joissa on alhainen migraatiovaara, mutta vesipohjaiset painovärit poistaisivat tämän riskin. Useat toimittajat ovat vihjailleet kehittävänsä etikettipainokoneita, joissa on vesipohjaisia painovärejä, mutta tällaisia painokoneita ei ole vielä kovin montaa saatavilla. On syytä huomata, että tämä edistää myös hartsi- tai lateksivärien kehittämistä laajakuvamarkkinoille.

Kapearaiteisten digitaalipainokoneiden tulostusnopeus on parantunut, mutta se on edelleen paljon hitaampi kuin vastaavien fleksopainokoneiden. Joten siirtyminen leveämpiin leveyksiin voi myös parantaa kokonaistuottavuutta, kun useita etikettiratoja asetetaan vierekkäin, ja avata kannattavampia pakkaussovelluksia. Keskimääräinen tulostusnopeus on kuitenkin noin 70 millimetriä minuutissa, vaikka joillakin digitaalisilla laitteilla nopeus voi olla jopa 100 millimetriä minuutissa. Monet fleksolaitteet voivat kuitenkin toimia yli 200mpm:n nopeudella.

Toinen ongelma on tulostustarkkuus, sillä useimmat digitaaliset tarrapainokoneet tulostavat 600 dpi:n tarkkuudella. Olemme kuitenkin jo alkaneet nähdä uuden sukupolven laitteita, jotka pystyvät 1200 dpi:n resoluutioon, ja tämä on selvästi suunta, johon etikettiteollisuus on menossa. Digitaalisia etikettipainokoneita on liian monta luetellaksemme ne kaikki tässä, mutta esimerkkinä mainittakoon, että Durst valmistaa teollisten etikettipainokoneiden Tau-mallistoa, johon kuuluu myös huippumalli Tau RSCi. Näissä käytetään Fujifilmin Samba-tulostuspäätä, ja niillä voidaan tuottaa 1200 dpi:n resoluutio 100 millimetrin sekuntinopeudella. Vakiomallin tulostusleveys on 330 mm, mutta sitä on saatavana myös 420 mm ja 510 mm leveänä. Peruskokoonpanossa käytetään CMYK-musteita, mutta on myös vaihtoehtoja oranssin, violetin, vihreän ja valkoisen lisäämiseen, mikä on erityisen hyödyllistä pakkauksissa, koska tuotemerkit haluavat laajemman väriskaalan korostamaan tuotekuviaan.

Mustesuihkutekniikka saattaa olla hallitseva digitaalitekniikka, mutta vaihtoehtoja on olemassa. HP Indigo myy 200K:ta, rullapainokonetta, joka kestää jopa 762 mm:n levyistä materiaalia ja täyttää etikettien ja pakkausten välisen kuilun. Se käyttää mustesuihkun sijasta nestemäistä väriainetta ja tulostaa sekä joustaville kalvoille, kuten PET-, BOPP- ja PETG-kalvoille, että PE-etikettimateriaaleille.

Toisessa ääripäässä Oki on esitellyt Pro 9542 -kuivatoneritulostimellaan tulostamista tyhjille pusseille. Tulostin suunniteltiin alun perin edulliseksi toimistokopiokoneeksi, mutta se on osoittautunut varsin mukautuvaksi useisiin kaupallisiin tulostussovelluksiin. Kuten useimmat tonertulostimet, tämäkään ei ole erityisen nirso alustojen suhteen, vaikka haluamasi materiaalit kannattaa testata etukäteen, sillä jotkin materiaalit saattavat olla herkkiä sulatusyksikön kuumuudelle. Tulostin ei tulosta täysiä värejä, mutta se tulostaa myös valkoista, ja saatavilla on kohtuullinen valikoima tyhjiä pusseja.

Toinen yleinen suuntaus on hybridipainokoneet, joissa yhdistyvät digitaalinen ja fleksopainokone, erityisesti leveämmissä etikettipainokoneissa. Usein digitaalista painatusta käytetään CMYK-perusvärien tuottamiseen, ja fleksopainolaitteilla lisätään sitten erikoistehosteita, kuten foliointia. Bobst onkin kehittänyt hybriditarrakoneen, Digital Masterin, jossa värit painetaan mustesuihkutulostuksella ja jossa asiakas voi vapaasti määrittää, minkä fleksopainokoneen hän haluaa erikoistehosteita ja jonkin verran konvertointia varten. Tätä painokonetta on saatavana sekä 330 mm:n että 510 mm:n leveydellä.

Tulostimien lisäksi sinun on otettava huomioon myös konvertointikoneet. On olemassa useita etikettien muokkauslaitteita, jotka tarjoavat all-in-one-lähestymistavan useilla eri muokkausprosesseilla. Mutta kun kyseessä on pakkaus, tarvitset todennäköisesti erillisen jalostuslinjan kutakin pakkaustyyppiä varten.

Etikettipuristimien yleisin pakkaussovellus on pussien valmistus, joka sisältää useita vaiheita. Kun grafiikka on painettu pohjakerrokseen, seuraava vaihe on laminoida uusi kerros, joka vaihtelee sovelluksesta toiseen. Tyypillisesti näillä kerroksilla lisätään erityisiä toimintoja, kuten hapen esto elintarvikkeiden säilyvyyden säilyttämiseksi. Tämän jälkeen yksittäiset pussit halkaistaan rullasta. Tämän jälkeen pussi muotoillaan taittamalla materiaali kahdeksi sivuksi ja sulkemalla nämä sivut. Tyhjä pussi voidaan lähettää täyttölinjalle, jossa se täytetään ja suljetaan. Tähän voi kuulua pohjan lisääminen, jotta pussi pysyy pystyssä, tai suulakkeen lisääminen kaatamisen helpottamiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että etikettipuristimeen investoiminen ei ole yksinkertainen asia. Painokoneen lisäksi tarvitset myös suunnittelu- ja työnkulkuohjelmiston sekä viimeistelylinjan. Mahdolliset hyödyt ovat kuitenkin valtavat, varsinkin jos otetaan huomioon pakkausmarkkinat ja etiketöinti, joten on varmasti järkevää harkita tätä vaihtoehtoa liiketoiminnan monipuolistamiseksi ja tulevaisuuden varmentamiseksi.

Jos haluat tutustua uusimpaan sisältöön, joka kattaa monenlaisia aloja, kuten etikettipainatuksen ja pakkaamisen, tilaa FESPAn ilmainen kuukausittainen uutiskirje FESPA World, joka on saatavilla englanniksi, espanjaksi ja saksaksi.