Digitaaliset näytöt kehittyvät nopeasti, ja ne menevät pelkkää opastusta pidemmälle. MicroLED-tekniikka parantaa resoluutiota ja tehokkuutta, ja 3D- ja AR-näytöt tarjoavat elämyksiä. Tekoäly muuttaa sisällön luomista ja analytiikkaa, personoi vuorovaikutusta ja optimoi näytön sijoittelua. Suuremmat, seinän kokoiset näytöt ja tilapäiset vuokrattavat näytöt tapahtumissa ovat yleistymässä. Näyttöjen yleistyessä innovaatiot keskittyvät huomiota herättäviin ratkaisuihin, joilla yleisön sitoutuminen voidaan ylläpitää.

Suurista digitaalisista näytöistä kaupoissa ja julkisissa tiloissa on tullut arkipäivää. Näyttöjen taustalla oleva tekniikka on kehittynyt ja paranee koko ajan, joten digitaalisia näyttöjä nähdään todennäköisesti paljon enemmän ja paikoissa, joissa niitä ei ole tähän asti juuri näkynyt. Ne eivät korvaa vain painettuja opasteita, vaan ne avaavat uusia sovelluksia myös reittiopastukseen, liikennetietoihin ja automatisoituun vähittäiskauppaan. Näytöillä liikkuvan sisällön dynaamisuus tekee niistä tuotemerkeille varteenotettavan vaihtoehdon sosiaalisen median mainonnalle. Ei siis ihme, että digitaalisten opasteiden markkinoiden ennustetaan jatkavan nopeaa kasvuaan.

Nämä digitaaliset näytöt ovat Lontoon metron liukuportaiden molemmin puolin.

Kaikkea tekniikkaa voidaan parantaa ajan myötä, ja tämä pätee myös digitaalisiin näyttöihin. Tämä on pikemminkin tekniikan perussääntö kuin trendi, mutta siitä huolimatta taustalla olevassa tekniikassa on tapahtunut muutoksia: resoluutio on parantunut ja kirkkausluvut ovat nousseet. Valodiodit eli ledit hallitsevat nyt näyttövalikoimaa, ja uusin vuorovaikutus on MicroLED-teknologia. Tämä lähestymistapa perustuu epäorgaanisiin materiaaleihin, jotka lupaavat parempaa kontrastia, suurempaa kirkkautta ja pidempää käyttöikää. MicroLEDin käyttö jatkaa myös suuntausta kohti ohuempia ja kevyempiä näyttöjä. MicroLED-näytöt ovat myös energiatehokkaampia, mikä alentaa käyttökustannuksia ja vastaa kestävämpien ratkaisujen kysyntään.

Tämä sopii yhteen kestävämpään kehityssuuntaukseen, joka ei näytä hidastuvan sekä sääntelyn että kuluttajien kysynnän vuoksi. Eräs tietty teknologia, läpinäkyvät aurinkokennot, pyrkii suoraan hyödyntämään tätä kehitystä. Pohjimmiltaan kyse on aurinkopaneeleista, joita voidaan käyttää sähköntuotantoon, mutta jotka toimivat myös näytöinä, mikä on todella energiatehokas ratkaisu.

Toinen suuntaus on, että näytöt ovat yhä suurempia ja valtaavat kokonaisia seiniä. Tämä eroaa videoseinistä, joissa useat näytöt on sijoitettu yhteen ja joissa kussakin voi näkyä erillistä sisältöä tai ne voidaan yhdistää yhteen näyttämään yhtä suurta grafiikkaa. Kun kustannukset ovat laskeneet ja tekniikka parantunut, on yleistynyt suurten, venytettyjen näyttöjen käyttö, jotka voivat peittää kokonaisen seinän. Tämä voi olla varsin tehokasta paikoissa, joissa on pitkiä kulkuväyliä, kuten lentokentillä ja suurilla juna-asemilla, joissa grafiikka voi liikkua mukana kävellessäsi terminaalista toiseen.

Yksi kuumimmista uusista trendeistä ovat 3D-näytöt, joita kutsutaan joskus holografisiksi näytöiksi ja joissa kuvat näyttävät kirjaimellisesti hyppäävän ulos näytöstä ja vaativan huomiomme. Toisin kuin 3D-elokuvissa, vaikutelman voi nähdä melko helposti ilman erikoislaseja. Näytöt perustuvat optiseen harhakuvaan ja toimivat siten, että ne heijastavat kaksi eri versiota kuvasta, jotka on otettu hieman eri kulmasta. Tämä pakottaa ihmisaivot käsittelemään tätä yhtenä kuvana, jossa on erilaisia syvyysvihjeitä. Valitettavasti nykyaikaisen älypuhelimen kameraa on paljon vaikeampi huijata, joten näitä näyttöjä on vaikea kuvata käytössä.

Vaikutus on sitä voimakkaampi, mitä suurempi näyttö on, mutta sisältö on suunniteltava siten, että kuvien syvyys korostuu. Tehokkain käyttötapa on kietoa näyttö rakennuksen kahden kulman ympärille niin, että vaikuttaa siltä, että efekti – kuten eläin tai sarjakuvahahmot – vie koko huoneen rakennuksen sisällä.

Toinen trendi, jota on luvattu pitkään ja joka on vihdoinkin alkanut toteutua, on lisätyn todellisuuden (Augmented Reality, AR) kehittäminen. Se alkaa nyt näkyä vähittäiskaupassa, usein enemmänkin digitaalisena peilinä kuin näyttönä. Tällä kierretään AR:n suurin rajoitus – se, että asiakkailla on oltava omat kuulokkeet, jotta he voivat käyttää teknologiaa. Sen sijaan laajennettu todellisuus yhdistettynä kosketusnäyttöön antaa ostajille mahdollisuuden käydä läpi erilaisia vaateyhdistelmiä ja nähdä, miltä ne näyttävät heidän päällään. Tämä tulee yleistymään sitä mukaa, kun 3D-näyttöjen hinnat laskevat, mikä parantaa kokemusta entisestään.

Kaiken tämän hypetyksen vuoksi on ehkä väistämätöntä, että tekoälyllä on myös entistä suurempi rooli sisällön luomisessa kaikille näille ylimääräisille digitaalisille näytöille. Geneerisen tekoälyn laajempi käyttö auttaa automatisoimaan osan sisällön luomisesta, erityisesti sisällön reaaliaikaisen personoinnin osalta, jonka avulla ohikulkijat voidaan houkutella näytöillä oleviin viesteihin. Esimerkkinä tästä voisi olla ohikulkijoiden sarjakuvaversioiden luominen, jotta ohikulkijat viipyisivät näytöllä pidempään.

Tekoälyä voidaan käyttää myös henkilökohtaisten avustajien luomiseen yleisön sitoutumisen lisäämiseksi. Tätä voitaisiin käyttää tienhakusovelluksessa, joka auttaisi matkustajia suunnistamaan lentoaseman terminaalissa tai auttaisi ostajia löytämään tiettyjä tuotteita, ja tämä kaikki olisi paljon henkilökohtaisempaa.

Tekoälyteknologiaa käytetään yhä useammin analyyttisiin tarkoituksiin eri näytöissä. Tällaisen analytiikan avulla voidaan määrittää, ovatko näytöt sijoitettu parhaaseen paikkaan maksimaalisen huomion saamiseksi, sillä muutokset paikallisella alueella ovat saattaneet vaikuttaa ohikulkevaan liikenteeseen. Näyttöjen omistajat haluavat myös harkita, onko aika päivittää tiettyä asennusta, kenties vaihtamalla olemassa oleva näyttö holografisen näytön avulla huomiota herättävämpään kokemukseen. Mainostajat haluavat tietysti tietää, toimivatko heidän viestinsä ja saavatko ne todella potentiaaliset asiakkaat kiinnostumaan. Monissa näytöissä ja painetuissa mainostauluissa on nykyään antureita, joilla mitataan yleisön reaktioita, mutta tekoäly voi auttaa tekemään tarkempia johtopäätöksiä kerätyistä valtavista tietomääristä.

Digitaaliset näytöt eivät enää rajoitu vain kaupunkeihin, vaan niitä näkyy myös pikkukaupungeissa, kuten tässä Lincolnshiren kyltissä.

Tämän lisäksi merkkiteollisuudessa tullaan todennäköisesti näkemään tekoälyn käytön lisääntyminen ennakoivassa kunnossapidossa koko laitevalikoimassa, ja tämä koskee myös digitaalisia näyttöjä. Tämä vähentää rikkoutumisia ja hälytyksiä ja vähentää näyttöjen verkostojen käyttökustannuksia.

Ei olekaan yllättävää, että kun valkokankaiden hinnat ovat laskeneet, niiden vuokraaminen on helpottunut. Siksi niitä käytetään nyt säännöllisesti tilapäisissä tapahtumissa, kuten messuosastoilla ja pop-up-kampanjaosastoilla.

Digitaalisista näytöistä on siis tullut kypsää tekniikkaa, jota ei vain hyväksytä vaan jota nyt myös odotetaan monissa eri paikoissa ostoskeskuksista ja rautatieasemista sairaaloihin ja hotelleihin. Tämä menestys luo kuitenkin myös ongelman – on vaikeampi herättää kiinnostusta johonkin, mikä on jo arkipäiväistynyt. Tämä puolestaan edistää yhä huomiota herättävämpien ratkaisujen kehittämistä.

Tutustu opasteiden uusimpiin innovaatioihin osoitteessa European Sign Expo 2025, Euroopan johtava opasteiden ja visuaalisen viestinnän näyttely, joka järjestetään 6.-9. toukokuuta Messe Berlinissä Saksassa. Siellä esitellään huippuluokan tuotteita, visionäärisiä konsepteja ja mullistavaa kehitystä, jotka muovaavat opasteiden tulevaisuutta. Rekisteröidy vierailulle täällä ja käytä kampanjakoodia ESEJ502 ennen 8. huhtikuuta ja maksa sisäänpääsylippu vain 50 euroa.